12.07.2018
Avantgarde-folkviulua, kansanmusiikin ja rapin yhteensulautumista – Kaustisen kansanmusiikkijuhlat tarjoavat monenlaisia eväitä
Maanantaina alkaneet Kaustisen kansanmusiikkijuhlat lähestyvät viikonloppua, ja tahti sen kuin kiihtyy. Perjantaina esiintyvät 25-vuotisjuhlia viettävän Egotripin lisäksi monenlaiset artistit laidasta laitaan. Maakuntateema Lappi huipentuu teemakonserttiin Pohjoisesta tuulee perjantaina Keskipohjanmaa-areenalla. Areenalla nähdään myös 20-vuotisjuhliaan viettävä Tango-orkesteri Unto, joka pukee suomalaisen tangon uusiin raikkaisiin vaatteisiin.
Teosto-palkintoehdokkaana tänä keväänä ollut Meriheini Luoto tuo Kaustiselle kriitikoiden ylistämän Metsänpeitto-konsertin, joka sopii mainiosti festivaalin tämän vuoden luontoteemaan. Luoto on viulisti ja säveltäjä, joka poimii sävelkieleensä vaikutteita mm. kokeellisesta musiikista, äänitaiteesta ja pohjoismaisesta kansanmusiikista. Työskentelyn pohjana toimii usein improvisointi, sointisävyjen etsiminen, kokemuksellisuus ja intuitio.
Urbaanimpia sävyjä tarjoilee viisivuotisjuhlia viettävä haapoja & illmari kollektiivi, joka sekoittaa modernia nykykansanmusiikkia räppiin, mataliin konekomppeihin ja urbaaneihin kaupunkiäänimaisemiin. Folk-räpiksikin kuvaillussa musiikkikeitoksessa menneiden runoilijoiden sanasto ja nykyihmisen kokemusmaailma juontuvat luontevasti yhteen sanojen seppä illmarin käsittelyssä. Mikko H. Haapojan sävellyksissä kaikuvat vaikutteet niin kansanmusiikista, indiepopista kuin konemusiikistakin.
Lappi: Pohjoisesta tuulee pe 13.7. klo 14.30 Keskipohjanmaa-areena
Tango-orkesteri Unto pe 13.7. klo 18.45 Keskipohjanmaa-areena
Meriheini Luoto pe 13.7. klo 19.00 Wiljami, la 14.7. klo 13.00 Kaustinen-sali
haapoja & illmari kollektiivi pe 13.7. klo 22.00 Café Mondo, la 14.7. klo 19.30 Kallioklubi
Seinäjoen Kaksiriviset kahden vuosikymmenen ikään
Seinäjoen Kaksriviset täyttävät tänä vuonna 20-vuotta. Virallisia juhlallisuuksia vietettiin toukokuussa Seinäjoella ja yhtye esiintyy Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla perjantain ja lauantain aikana kolme kertaa, joista lauantain konsertti on 20-vuotisjuhlakonsertti. Alun perin kansalaisopiston ryhmänä aloittanut ja mestaripelimanni Airi Hautamäen innokkaan ja sitoutuneen ohjaustyön ansiosta on pelimanniryhmä kasvanut ja vahvistunut vuosien saatossa.
– Useat meistä soittajista olivat sellaisia, jotka eivät olleet soittaneet aiemmin kaksrivistä tai muutakaan soitinta lainkaan. Mutta me olimme innokkaita oppimaan ja esiintymään, muistelee ryhmän alkuaikoja Jaakko Rajala.
Nykyään pelimanniryhmää johtaa Riina Sakala ja juhlakonserttiin on koottu sekä uutta tuotantoa että kappaleita menneiltä vuosilta, myös aivan ensimmäisiä. Seinäjoen Kaksriviset on keikkaillut ahkerasti eri kansanmusiikkitapahtumissa ja osa soittajista myös kilpailivat Suomen pelimannimestaruudesta Ikaalisten Sata-Häme Soi -tapahtumassa.
– Ollaan kiitollisia siitä, että on saatu kokoon tällainen soittoporukka”, Rajala kiteyttää.
Pe 13.7. klo 16.10 Soittosali, klo 19.30 Juhlapihan tanssit
La 14.7. klo 17.45 Wiljami: 20-vuotisjuhlakonsertti
Vuoden ulkokaustislainen 2018 on Risto Känsälä
Vuoden ulkokaustislaiseksi valitaan vuosittain henkilö, joka kunnioittaa kaustislaisia juuriaan ja teoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa edelleen Kaustisen kehitykseen ja näkyvyyteen. Kaustisen kunnanhallitus on valinnut kunnan 150 vuotisjuhlavuonna vuoden ulkokaustislaiseksi maakunta- amanuenssi Risto Känsälän.
Risto Juhani Känsälä syntyi Kaustisella 5.4.1956. Opinahjoikseen hän mainitsee Puumalan kansakoulun, Kaustisen-Ullavan keskikoulun, Vetelin lukion ja Turun yliopiston, josta hän valmistui filosofian maisteriksi opiskeltuaan historiaa, kansatiedettä, kansanperinnettä, Suomen kieltä, Viron kieltä ja kansanmusiikkia.
Museoalalle Ristoa innostivat sekä hänen äidinisänsä Aarne Pynssi että kotitalonsa vintti, jossa oli säilynyt vanhaa Luomalan talon esineistöä. Pitkänrannan tuvan vintille Puumalaan koottiin pienimuotoinen kotimuseo. Sen jälkeen Riston museoura jatkui ensin Suomen Kansansoitinmuseossa vuosina 1986–1992 Kaustisella, sitten Keravan museossa ja vuodesta 1997 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa maakunta-amanuenssina.
Ristoa ovat aina kiehtoneet Kaustisen ja Perhonjokilaakson historia, perinne- ja talonpoikainen rakennuskulttuuri sekä muistitieto. Hän kertoo, että hänellä on ollut suuri onni kohdata vanhoja kaustislaisia, jotka ovat auliisti jakaneet omaa suullista perintöään ja muistitietoaan hänelle. Erityisesti hän mainitsee perinne- ja murremestari Arvid Virkkalan, jonka tavattoman rikkaasta ja monipuolisesta muistitiedosta Risto pääsi lukuisten haastattelutuokioitten aikana nauttimaan. Perhonjokilaakson rakennuskulttuurissa Ristoa on erityisesti kiinnostanut alueen erikoisuus sivukamarituvat.
Risto kertoo vuosikymmeniä koonneensa tietoja kotiseutunsa elämästä ja ihmisistä eri arkistoista Helsinkiä, Tukholmaa ja Malmötä myöden. Tutkimuskohteina ovat olleet Perhonjokilaakson entiset asukkaat ja heistä erityisesti Kuorikosken kirkonrakentajamestarit, joiden huikea työura on häntä aina kiinnostanut. Parhaillaan Risto on mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää arkistojen kätköistä esille kaustislaisen viulunsoitto- ja muun musiikkiperinteen varhaisimpia juuria.
Risto on kirjoittanut mm. sivukamarituvista, Kaustisen koululaitoksen satavuotishistoriikin ja viimeisenä isompana työnään kirjan ”Olympiavuoden emännät – Keski-Pohjanmaan emäntäkoulun vuosikurssi 1952”. Julkaisuja on kertynyt yhteensä yli 1000 sivua. Hän on pitänyt lukuisia esitelmiä ja puheenvuoroja, joissa on nostanut esiin eri näkökulmista keskipohjalaista menneisyyttä, Kuorikoskien kirkkoja ja muuta kirkollista kulttuuriperintöä. Kaustisen asiakirja-aineiston tallennus on ollut pitkään Riston huolena. Hän on aikoinaan järjestänyt toistakymmentä kaustislaista yhdistysarkistoa, mm. kaikki Kaustisen eri marttayhdistysten arkistot. Ne ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä Kansantaiteenkeskuksen arkistotiloissa.
Risto Känsälä toteaa: ”Olen osallistunut lähes jokaiseen Kaustisen kansanmusiikkijuhlaan – tosin vain kuulijana, sillä olen siinä mielessä huono kaustislainen, etten osaa soittaa viulua. Sitä puutetta korjatakseni olen yrittänyt muilla keinoin ja parhaani mukaan tuoda esille Kaustisen nimeä ja sen rikasta ja monipuolista kulttuuriperintöä aina siellä, missä kulloinkin liikun. Kaustislaisuuden minulle antamista sisällöistä olen kiitollinen monille jo poisnukkuneille ja vielä kotiseudulla vaikuttaville kaustislaisille.
Tulevaisuudelta toivon Kaustisen sekä kulttuurista että taloudellista hyvinvointia, ainutlaatuisen kaustislaisen musiikkiperinteen pääsyä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle sekä mm. paanukatto- ja tervanpolttotalkoiden ympärilleen luoman perinneinnostuksen monipuolista laajenemista. Olen ylpeä kaustislaisuudestani ja kotiseudustani.”
51. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9.-15.7.2018.
Kesän ohjelmatiedot löytyvät kotisivuilta http://www.kaustinen.net
Yhteistyössä Kaustisen kunnan 150-vuotisjuhlat
facebook.com/kaustinenfmf
instagram.com/kaustinenfmf
youtube.com/kaustinenfmf
twitter.com/kaustinenfmf