Etusivu » Kaikki festivaalit » » Kaustinen Folk Music Festival

Kaustinen Folk Music Festival
09.07.2018 - 15.07.2018



Tietoa festivaalista

Kesän onnellisimmat päivät! Festivaalikesän korein kattaus kotimaista ja kansainvälistä kansantanssia ja -musiikkia, satoja esiintymisiä, työpajoja, puskasoittoja ja jameja tarjoillaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ainutlaatuisessa tunnelmassa.

Tapahtuman luonne

Folk Etno / Maailmanmusiikki Kansantanssi Kursseja Ohjelmaa lapsille Ohjelmaa nuorille Perinteinen kansanmusiikki Pop/Rock Seminaareja, luentoja Solisti- tai yhtyekilpailuja Työpajoja Vakiotanssit, lavatanssit, tango Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia Ulkoilmatapahtuma VIP-paketteja

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.kaustinen.net
Sähköposti info@kaustinen.net
Festivaaliosoite Kaustinen Katso kohde kartalla
Puhelin +358 40 172 9566
Toimisto Jyväskyläntie 3, FI-69600 Kaustinen

Festivaali kartalla

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestettiin ensi kerran vuonna 1968. Juhla on edelleen Pohjoismaiden suurin kansanmusiikkitapahtuma. Se on myös alusta saakka ollut Suomen merkittävimpiä kulttuuritapahtumia.

Festivaali on syntynyt vahvan ja elävän pelimanni- ja tanssitradition luomalle perustalle. Juhlavieraille Kaustinen paitsi toimii suomalaisen kansankulttuurin ja suomalaisen kansanmusiikin näyteikkunana, myös esittelee korkeatasoisia esimerkkejä Euroopan ja maailman musiikkikulttuureista. Juhlilla toteutuu perinteinen tapa siirtää elävää musiikkitraditiota vanhalta polvelta seuraaville, kun kisällit omaksuvat sen mestareilta. Samalla perinne fuusioituu tuoreiden vaikutteiden kanssa.

Kaustinen toimii kohtaamispaikkana sekä kansanmusiikin ja -tanssin harrastajille että ammattilaisille ja tarjoaa lukemattomia esiintymismahdollisuuksia hyvin erityyppisille artisteille. Juhlilla tehtävä yleisötyö on poikkeuksellisen vuorovaikutteista ja osallistavaa. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ja siihen kytkeytyvän toiminnan tarkoitus on suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin harrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen, kansanmusiikin ammattilaisuuden tukeminen ja esiin nostaminen sekä näiden ilmiöiden aseman vahvistaminen ja tunnetuksi tekeminen. Juurevan perustehtävän hoitamisella ei tavoitella taloudellista voittoa. Harrastustoiminnan eteen tehtävää työtä festivaali toteuttaa myös historiallisista syistä: kansanjuhlan luonteeseen on aina kuulunut tarjota osallistumismahdollisuus kaikille musiikin harrastajille ikään tai sosiaaliseen ja kulttuuriseen asemaan katsomatta.

Pro Kaustinen ry:n tehtävänä on edistää ja tehdä tunnetuksi kansanmusiikkia ja -tanssia järjestämällä Kaustisen kansanmusiikkijuhlia. Se on on tapahtumatuotanto-organisaatio, joka toiminnallaan pyrkii vahvistamaan kansanmusiikin asemaa ja pitämään kansanperinnettä elinvoimaisena.  Pro Kaustinen ry:n jäseniä ovat Kaustisen Nuorisoseura ry, Kaustisen pelimanniyhdistys ry ja Näppärit ry, jotka ovat jo vuosia olleet toteuttamassa kansanmusiikkijuhlien ohjelmasisältöjä.  Pro Kaustinen ry vastasi kansanmusiikkijuhlien ohjelmatuotannosta vuonna 2011 ja vuodesta 2012 alkaen koko juhlien tuotannosta.

 

 

Jaa tapahtuma

Kaustinen Folk Music Festival: Juhlavuosi tähän asti menestys, tähtäimessä seuraavat 50 festivaalia

15.07.2017

Kaustisen kansanmusiikkijuhlista on nautittu 50. kerran menestyksekkäästi. Yleisö on ollut tyytyväinen ja runsaslukuinen, ja tapahtuma jatkuu vielä – tällä kertaa myös sunnuntaina on ohjelmaa klo 16 asti.

Avajaispäivänä näyttävä juhlakulkue ja tunnelmallinen avajaisjuhla tarjosivat ikimuistoisia elämyksiä ja ripauksen nostalgiaa niin esiintyjille kuin yleisöllekin. Vapaa pääsy sai kansan liikkeelle, ja kävijöitä oli 7000. ”Juhlat näkyivät todellakin kyläkuvassa, koko Kaustinen juhli mukana! Avajaisjuhlan arvokas tunnelma liikutti yhtä jos toistakin kyyneliin asti”, iloitsee toiminnanjohtaja Sini Keränen.

Pro Kaustinen ry:n puheenjohtaja Sirpa Lahti on tyytyväinen juhlavuoden antiin: ”Juhlavuosi sai ansaitsemansa korkeatasoisen ja runsaan ohjelman. Erityisesti avajaispäivästä on saatu valtavan hyvää palautetta.”

Ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki on klassisesti väsynyt mutta onnellinen. ”Festivaalilla on ollut todella lämmin tunnelma”, Hakamäki toteaa. ”Kohokohtia ovat olleet muun muassa emeritusprofessori Heikki Laitisen väkevä puhe aloitusjuhlassa ja virtuoottinen Taraf de Haïdouks Romaniasta.”

Katseet suunnataan jo kohti tulevia vuosia – ensi vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9–15.7.2018.

”Ensi vuonna omaksi teemaksemme on valikoitunut luonto”, kertoo ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki. ”Maakunnista on Lapin vuoro esittäytyä. Lisäksi huomioimme Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen yleisteeman, joka vuonna 2018 on Elävä perintö. Tähtäimessä on nyt jatkaa kohti seuraavia 50 festivaalia!”

Pohjoismaat näkyvät tavallista vahvemmin Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla tulevana kolmena vuonna Nordisk Kulturfondin puls-rahoituksen turvin, jolla rakennetaan pohjoismaisen musiikin konsertti- ja työpajasarja.

”Ajatuksena on saattaa nuoret yhteen ja luoda yhteispohjoismainen alusta, johon nuoret haluavat tulla rakentamaan kontakteja muun muassa yhteissoiton myötä”, Hakamäki kertoo. ”Sillä tavalla saadaan luotua myös uusia maiden rajat ylittäviä yhteistyöprojekteja.”

Suunnitelmissa on työpajatoimintaa, mestarikursseja ja osallistavia konsertteja, joissa tuodaan esille pohjoismaisen musiikkiperinteen muotoja yhdessä ja erikseen. Tarkoitus on vahvistaa kansanmusiikin asemaa nuorten keskuudessa ja myös auttaa nuoria ymmärtämään pohjoismaisen perinteen yhteneväisyys. Tilaisuudet ovat kuitenkin kaikille festivaalikävijöille avoimia.

 

Kansanmusiikkijuhlat sai ekosertifikaatin

Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla satsataan ympäristöajatteluun – tänä vuonna tavoiteltiin tapahtumalle myös Ekokompassi-hankkeen ympäristösertifikaattia. Suunnitelmat onnistuivat ja festivaalille myönnettiin haluttu sertifikaatti.

Tuotantokoordinaattori Juha Kuurajärvi iloitsee sertifikaatista: ”Sertifikaatin hakeminen vaati erilaisten ympäristöasioiden miettimistä ihan käytännön tasolla. Olemme esimerkiksi merkinneet jäteastiamme paremmin, miettineet kuinka suuri osa sähkön osuudesta on uusiutuvaa energiaa, miten informoimme työntekijöitämme ottamaan huomioon kestävä kehitys hankintoja tehdessään, ovatko ostopalveluiden ja alueen myyjien käyttämät tarvikkeet ympäristöystävällisiä ja niin edelleen.”

”Prosessi oli kiinnostava siinäkin mielessä, että se pisti ajattelemaan ihan arkisia asioita, jotka itselle ovat itsestäänselviä”, kertoo toiminnanjohtaja Sini Keränen. ”En koskaan kotona heitä lasipurkkia tai sanomalehteä roskikseen, vaan kierrätän ne asianmukaisesti – miksi sallisin poikkeavan tavan festareilla? Miten kierrätysajattelu saadaan iskostettua valtavan paljon isompaan mittakaavaan festareille?”

Ekokompassi-sertifikaatti on voimassa kolme vuotta ja sen aikana festivaali toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä ja arvojen seurantaa. Keränen mainitsee seuraavana ja suurimpana haasteena kehittää ympäristöasioista viestimistä sekä henkilöstön että ostopalvelu- ja yrityskumppanien suuntaan.

 

Festivaaleilla julkaistiin vino pino levyjä

Moni kansanmusiikkialan tekijä on jälleen ajoittanut levynjulkaisunsa Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. Showcase-yhtye Marko Riekkinen & Toivoniemen Reservaatin lisäksi uusia levyjä julkaisivat muun muassa Luunappi, joka esittää levyllään aikuisen naisen suuhun sopivia kansanomaisia kupletteja ja laulelmia. Valtaosa kappaleista on uutta tuotantoa, josta vastaavat lapualainen Sonja Jokiranta, alavutelainen murrerunoilija Arto Juurakko ja seinäjokelainen lauluntekijä, vastavalittu mestarikansanlaulaja Jussi Asu, joka on sovittanut kaikki kappaleet.

Laulaja-lauluntekijä Anssi Känsälä julkaisi uuden soololevyn Lastu, joka kuvaa vahvoin tarinoin paljolti Anssi Känsälän omaa sielunmaisemaa. Omat sävellykset ja sanoitukset kuljettavat kuulijan tekijän lapsuuden kotimaisemiin Kaustiselle ja vaarin Ameriikan matkalle vuosisadan alkuun. Myös yhteiskunnallista tematiikkaa löytyy parissa kappaleessa. Vierailevana solistina levyllä kuullaan viulisti Arto Järvelää.

Legendaarinen JPP ja laulaja-lauluntekijä Pentti Rasinkangas ovat löytäneet toisensa 20 vuoden jälkeen ja julkaisseet yhteisen levyn, On maailma hiljaa. JPP on tälle äänitteelle ottanut poikkeuksellisesti mukaan viulujen ja kontrabasson lisäksi kitaran ja flyygelin. Pentti Rasinkangas tunnetaan parhaiten lastenmusiikistaan, mutta sen rinnalla hän on tehnyt koko ajan myös ”aikuisten musiikkia”, laulelmia ja etnoa. Sovitukset ovat Timo Alakotilan ja Arto Järvelän, ja niissä kuuluu kansanmusiikin lisäksi mm. jatsin, modernin taidemusiikin ja vanhan tangoperinteen sävyjä.

Kansanmusiikki-instituutin julkaisusarjassa ilmestyi kansanmusiikkijuhlien aikaan kolme äänitettä: laulaja-lauluntekijä Onni Rajaniemen esikoislevy Syksy, Kaustisen kyläyhtyeitä esittelevä levy, jonka Vuokko Korva on koonnut Kansanmusiikki-instituutin äänitteistä sekä Konsta Jylhä -kilpailun tuoreen voittajan, MäSä-duon Eläköön.

Lisäksi kansanmusiikkijuhlilla uuden levynsä julkaisee myös kaustislaisen säveltäjä, sähköviulisti ja multi-instrumentalisti Ville Kangas. Levy on saatavilla ainoastaan sähköisessä muodossa, esimerkiksi Spotifysta.
www.kaustinen.net

facebook.com/kaustinenfmf

instagram.com/kaustinenfmf

youtube.com/kaustinenfmf

twitter.com/kaustinenfmf

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat huipputulokseen

16.07.2017

Kaustisen kansanmusiikkijuhlia vietettiin 50. kerran menneellä viikolla – huikein tuloksin.

”Pro Kaustisen tuotantovuosista tämä oli ehdottomasti menestyksekkäin – laadukkaan, huipputasokkaan ohjelman lisäksi festivaali onnistui taloudellisesti ihan nappiin,” ilakoivat puheenjohtaja Sirpa Lahti ja toiminnanjohtaja Sini Keränen. Juhlien kokonaiskäyntimäärä kasvoi lähes 55.000 käyntiin: ”Osasimme odottaa kasvua, mutta kyllä tämä tulos meidät silti häkellytti täysin,” Lahti kertoo.

Myytyjen lippujen määrä kasvoi myös merkittävästi, nousten yli kahteenkymmeneentuhanteen (21.287 myytyä lippua, vrt. 16.743 lippua vuonna 2016). Kokonaiskäyntimäärää kasvatti osaltaan myös entisestään kasvanut pelimannien määrä: jälleen ennätysmäärä, yhteensä 5207. ”Viikonlopun kävijäkuntaa täydensi myös Suomen Eläkeliiton kanssa tehty yhteistyö, joka toi juhlille noin kaksi tuhatta liiton jäsentä,” summaa Keränen.

Juhlavuoden kokonaiskäyntimäärä oli 54.850 käyntiä (2016 42.892 käyntiä).

Ensi vuonna juhlia vietetään 9.-15.7.2018. Juhlia vietetään teemalla luonto. Ohjelmassa näkyy myös Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen teema elävä perintö sekä maakuntateema Lappi.

51. Kaustinen Folk Music Festival 9.-15.7.2018

www.kaustinen.net

facebook.com/kaustinenfmf

instagram.com/kaustinenfmf

youtube.com/kaustinenfmf

twitter.com/kaustinenfmf

Kaustinen Folk Music Festival: Uudet mestarit valittu, Hannu Sahalle festivaaliplaketti

10.07.2017

Mestaripelimanni on arvonimi, jonka Pro Kaustinen ry myöntää henkilölle, joka perinteisellä taidollaan, runsaalla ohjelmistollaan tai muilla merkittävillä ansioillaan on edistänyt kansanmusiikkiharrastusta. Laulaja kantaa arvonimeä mestarikansanlaulaja ja vuonna 2011 valittiin historian ensimmäinen mestarikansantanssija.

Vuonna 2017 mestarin arvonimen saa peräti kuusi henkilöä: mestarikansanlaulaja Jussi Asu, mestarikansantanssija Eivor Wallinvirta sekä mestaripelimannit Teuvo Anttila (kontrabasso), Mauno Järvelä (viulu), Veikko Kuivala (puulusikat) ja Tony Uusitalo (kontrabasso).

Lisäksi Kaustinen Folk Music Festival myöntää vuosittain Tapio Virkkalan suunnittelemia festivaaliplaketteja merkittävälle pelimannille tai kansanmusiikkitoiminnassa muuten ansioituneelle henkilölle. Tänä vuonna plaketin saa erittäin laaja-alaisesti ansioitunut Hannu Saha, joka toimii tällä hetkellä Musiikin edistämissäätiön johtajana.

 

Mestarikansanlaulaja, mestarikansantanssija ja neljä mestaripelimannia

Seinäjokinen Jussi Erkki Asu (s. 1953, Ylistaro) on laajalti tunnettu ja arvostettu laulaja, pelimanni ja lauluntekijä, joka taitaa niin kupletin, perinteisen kansanlaulun kuin uudempienkin laulunlajien salat. Laulu kuului jo pienenä poikana Jussin kotitalon arkeen. Hän kertoo itse omanneensa jo kansanlaulurepertoaarin häkellyttävästi kahden vuoden iässä. 13-vuotiaana laulun rinnalle tuli kitara, jonka soiton hän opetteli itse.

Jussi on soittanut useissa eri kokoonpanoissa, mutta parhaiten hänet tunnetaan itseään säestävänä trubaduuri-kupletöörinä. Jussi Asun lauluissa yhdistyvät harvinaisen tyylitietoisesti niin vanhojen kuplettimestareiden kuin uudemmankin suomalaisen laululyriikan lainalaisuudet. Perinteisen rekilaulun tekstillinen ja musiikillinen tyylinhallinta rakentaa Jussin esityksissä ainutlaatuisen sillan arkaaisen länsisuomalaisen loppuriimillisen kansanlauluperinteen ja elävän tämän päivän pelimannilaulannan välille.

Eivor Wallinvirta (s. 1953, Helsinki) on järjestyksessään kolmas Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä mestarikansantanssija. Hän on ollut syntymästään asti vahvasti mukana suomenruotsalaisen kansantanssin parissa työskentelevän Brage-yhdistyksen toiminnassa. Hänen vanhempansa olivat molemmat yhdistyksen aktiiveja, ja tätä kautta kansantanssi on ollut Eivorille itsestäänselvyys jo pienestä. Sittemmin hän on toiminut Brage-yhdistyksen pääohjaajana sekä 15 vuoden ajan suomenruotsalaisen kansantanssin kattojärjestön Finlands svenska folkdansringin pääohjaajana (riksinstruktör). Hän on myös vaikuttanut useissa muissa projekteissa ja yhteyksissä suomalaisen kansantanssin kehitykseen.

Eivor on erityisesti painottanut uransa aikana perinteen elävyyden ja muuntautumiskyvyn tärkeyttä. Kansantanssin tarjoaman sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi hän pitää tärkeänä myös ihmisten historiaan ja identiteettiin liittyviä tasoja, joita kansantanssilla ja sen harrastamisen avulla on mahdollista edistää ja syventää. Itse tanssimisen ja tanssin opetuksen lisäksi Eivor on ansioitunut myös kansantanssin keräyksen ja tallentamisen saralla.

Teuvo Anttila (s. 1945, Kaustinen) muistaa saaneensa kipinän musiikkiin viisivuotiaana. Elias Kentala oli heillä kotona maalaamassa välikattoa ja lauloi kansanlauluja työnteon lomassa ja tauoilla. Nämä laulut ja laulaminen tekivät pieneen poikaan syvän vaikutuksen.

Teuvo Anttilan ensimmäinen instrumentti oli nuorena opeteltu viulu, mutta pääsoitin muuttui kontrabassoksi, kun Hääpelimanneissa tarvittiin basistia. Viiden viulun pelimanniyhtyeessä jonkun oli uhrauduttava, ja seuraukset nähdään tässä.

Hääpelimannien lisäksi Anttilan muita yhtyeitä ovat olleet tai ovat edelleen ainakin Pikkupelimannit, Mosalan pelimannit sekä Kirkonkylän pelimannit. Hänen soittonsa on jykevää ja rytmikästä.

Outokummulla laitosmiehenä työskennelleen Teuvo Anttilan suvussa on musiikki ollut aina vahvasti edustettuna. Tärkeimpänä musiikissa hän pitää yhdessä soittamista ja sitä vaikeasti selitettävää nautinnon ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota porukassa soittaminen ihmisessä aiheuttaa.

Mauno Järvelä (s. 1949) on kotoisin Kaustiselta, Järvelän kylästä. Hänen musiikillinen maailmankuvansa muotoutui jo lapsena omassa perheessä ja suvussa vallinneen vahvan pelimanniperinnön kautta. Kansanmusiikki, erityisesti viulunsoittoperinne, oli erottamaton osa myös kotikylän traditiota. Maunon isä Johannes Järvelä sai mestaripelimannin arvon vuonna 1972.

Vahvat musiikilliset juuret saattelivat Mauno Järvelän myöhemmin Helsinkiin Sibelius-Akatemian opintoihin ja muusikon ammattiin. Helsingistä hän muutti takaisin Järvelään 1978, mistä käsin hän on toiminut viime vuoteen saakka Perhonjokilaakson kansalaisopiston musiikinopettajana.

Mauno Järvelä esiintyy ja on esiintynyt useissa eri yhtyeissä ja on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa myös Suomen nykykansanmusiikin syntyyn ja kehitykseen. Toisaalta hän taitaa läpikotaisin myös sukunsa ja kylänsä perinteisen tyylin ja repertuaarin.

Pelimanniperinteen vaalijana, suojelijana ja elävöittäjänä Mauno Järvelä hakee vertaistaan. Ehkä parhaiten Järvelän väsymättömän perinnetyön vaikuttavuus tulee esille hänen perinnetietonsa ja -taitonsa siirtämisessä ja siirtymisessä seuraaville sukupolville – niin omien lasten kuin myös lasten ja nuorten parissa tehdyn mittavan kasvatustyön kautta.

Veikko Ilmari Kuivala (s. 1929), syntymäpaikka Viipuri, kotipaikka Lieto, soittimena puulusikat. Veikko on toiminut koko elämänsä aikana ainakin renkinä, palopäällikkönä, urheiluhierojana sekä paperi-, telakka- ja merimiehenä. Oppinsa lusikoiden soittoon Veikko on saanut Norjan merillä seilatessaan laivan kapteenilta.

Soitto alkoi metallilusikoilla, mutta myöhemmin lusikat vaihtuivat puulusikoihin, toisten pelimannien pyytäessä pehmeämpää sointimaailmaa. Veikko on ollut tuttu näky pelimannipiireissä jo pitkään – Kaustisellakin Veikon soitosta on muotoutunut jo omanlaisensa tavaramerkki. Veikko Kuivala omaa ainutlaatuisen lusikansoittotaidon ja hänen soittonsa on melodista, rytmisesti tarkkaa ja hän tulkitsee soittamiaan kappaleita hienovaraisesti.

Sittemmin Veikko on ansioitunut soittimensa kehitystyössä ja rakentanut monelle täälläkin paikalla olevalle pelimannille kaikukopalliset puulusikat. Veikko on opettanut myös nuoria pelimannialkuja, ja perintö elää vahvana yhä edelleen Veikon tekemissä lusikoissa ja niiden soinnissa.

Tony Uusitalo (s. 1960) on kotoisin Kaustisen Jylhästä ja Purppuripelimannit-yhtyeen nykyinen basisti. Muita Tonyn yhtyeitä ovat ainakin Jylhän pelimannit sekä Heikki Lahti & KOMIA. Tony Uusitalon isä oli Purppuripelimannien legendaarinen tämmäri Toimi Uusitalo, joten esikuvia ei ole tarvinnut kaukaa hakea. Tony on omaksunut soittonsa salat kuulonvaraisesti ja hänen ohjelmistonsa on poikkeuksellisen laaja. Herkkä pelimannikorva löytää helposti myös uusien sävelmien sointukiertoihin ja hänen asenteensa musiikkiin ja yhdessä soittamiseen kerää laajalti kiitosta. Tonyn käyttämä kontrabasso on mallia Tony Uusitalo ja rakennettu Kaustisen Jylhässä.

 

Hannu Sahalle festivaaliplaketti

Kaustislainen Hannu Saha (s. 1956, Humppila), Musiikin edistämissäätiön johtaja, filosofian tohtori ja kansanmusiikin tutkimuksen dosentti on tuttu kansanmusiikkiväelle niin tutkijana, kulttuurivaikuttajana kuin pelimanninakin.

Hän on toiminut muun muassa Kansanmusiikki-instituutin johtajana, Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajana sekä hoitanut professuureja niin Tampereen Yliopistossa kuin Sibelius-Akatemiassakin.

Erityisen laajasti Hannu Saha on ollut mukana kulttuuripolitiikassa ja taiteenedistämisen tehtävissä eri luottamustoimissa. Hänen työnsä jälki näkyy hyvin laaja-alaisesti kansanmusiikkikentän, ja suomalaisen kulttuurikentän ylipäänsä, nykypäivässä.

Lisäksi Hannu Saha on muusikko, pelimanni ja säveltäjä. Hänet tunnetaan muun muassa yhtyeistään Mummi kutoo, Primo, Kaustisen kanteleet ja Salamakannel, joista viimeksi mainittu on jälleen 20 vuoden tauon jälkeen mukana esiintymässä täällä juhlilla.


www.kaustinen.net

Muita festivaaleja Näytä kaikki

1 / 18

2 / 18

3 / 18

4 / 18

5 / 18

6 / 18

7 / 18

8 / 18

9 / 18

10 / 18

11 / 18

12 / 18

13 / 18

14 / 18

15 / 18

16 / 18

17 / 18

18 / 18
  • Yhteistyössä: