Etusivu » Kaikki festivaalit » » Mäntän kuvataideviikot

Mäntän kuvataideviikot
17.06.2018 - 31.08.2018



Tietoa festivaalista

Vuodesta 1993 järjestetty Mäntän kuvataideviikot on Suomen merkittävin kesäinen nykytaiteen katselmus. Vuosittain vaihtuva kuraattori tuo näyttelyyn aina oman tuoreen näkökulmansa. Jo yli 10 vuoden ajan tapahtuman pääpaikkana on ollut Pekilo, entinen rehunjalostamo Mäntän tehtaanpiipun juurella. Nykytaide tulee lähelle: Mänttä on koko perheen retkikohde.

Tapahtuman luonne

Kuvataide Kirjallisuus, runous Kursseja Ohjelmaa lapsille Ohjelmaa nuorille Seminaareja, luentoja Työpajoja Alkoholiton Esteetön pääsy

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.mantankuvataideviikot.fi
Sähköposti kuvataideviikot@gmail.com
Festivaaliosoite Pekilo, Tehtaankatu 21, Mänttä Katso kohde kartalla
Puhelin +358 44 259 9194
Toimisto Pekilo, Tehtaankatu 21, FI-35800 Mänttä

Festivaali kartalla

Jaa tapahtuma

Mäntän kuvataideviikkojen kuraattoriksi Veikko Halmetoja

25.10.2017

Mäntän kuvataideviikkojen kesän 2018 kuraattori eli taiteellinen johtaja on galleristi, kriitikko ja kuraattori Veikko Halmetoja (s. 1977).

Veikko Halmetoja on kuvataiteen laaja-alainen asiantuntija, eikä vähiten siksi, että on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Mäntässä. Ensimmäisen kerran hän oli mukana järjestämässä Mäntän kuvataideviikkoja 18-vuotiaana harjoittelijana vuonna 1995, jolloin näyttelypaikkana oli muun muassa kokonainen kerrostalo Mäntän keskustassa. Viime keväänä, 39-vuotiaana Halmetoja pääsi itse kuratoimaan näyttelyn purettavaan kerrostaloon Mäntyharjulla.

– Olen ollut aina enemmän tekijä kuin tutkija. Tämä saattaa olla Mäntän peruja. Olen oppinut, että taidetyöläisen on lopulta aina iskettävä kätensä saveen, Halmetoja pohtii.
Hän näkee, ettei näyttelyitä tehdä tutkijankammiossa vaan elämällä taiteilijoiden ja teosten kanssa ja kokemalla teokset näyttelytilassa.

Voimaannuttavaa, elämyksellistä taidetta

– Etsin taiteesta enemmän ihon alle kaivautuvia elämyksiä kuin älyllistä haastetta.

Halmetoja lupaa, että XXIII Mäntän kuvataideviikoista on tulossa maanläheinen, konkreettinen näyttely, jossa on mukana paljon taiteilijoita ja teoksia.
– Haluan, että näyttely toimii kokoavana ja voimaannuttavana kokemuksena.

Kuvataideviikkojen ja Veikko Halmetojan polut ovat kulkeneet rinnakkain pitkään ja ristenneet useaan otteeseen. Vuosina 2007–2010 hän toimi Kuvataideviikkojen toiminnanjohtajana.

Kesällä 2018 ensimmäisestä tapahtumasta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Halmetoja ottaa haasteen vastaan innolla.
– Koen että nyt haluttiin nähdä, millaisen näyttelyn tekee kuraattori, joka tuntee Kuvataideviikkojen Pekilo-näyttelytilan läpikotaisin.

Veikko Halmetojan vuosi 2017 on ollut näyttelyiden suhteen varsin tiivis. Mukaan mahtuu sekä pieniä yksityisnäyttelyitä että laajoja monen taiteilijan kokonaisuuksia.
– Mäntyharjun kerrostalon lisäksi paljon työtä ovat vaatineet Virka-galleriassa esillä oleva, Suomen ja Viron identiteettejä käsittelevä näyttely Silta. Toinen laaja näyttely on Kokkolassa esillä ollut, Joensuuhun jatkanut ITEpäisyys. Siinä nykytaide, outsider-taide ja nykykansantaide esittäytyvät sulassa sovussa.

Tulevaksi vuodeksi Veikko Halmetoja on putsannut kalenteriaan. Hän on kieltäytynyt muiden ryhmänäyttelyjen järjestämisestä ja lupaa keskittyä vain Kuvataideviikkoihin.

– Olen nähnyt kaikki Mäntän näyttelyt ensimmäisestä, vuoden 1993 kokonaisuudesta alkaen. Suurimman osan todella monta kertaa. Teen näyttelyn, johon kiedon mukaan kaikki ne ajatukset, jotka ovat heränneet vuosien saatossa Kuvataideviikkojen näyttelyitä katsoessani.

Veikko Halmetoja on aiemmin kuratoinut muun muassa näyttelyt Lumipalloefekti 3 (Kemin taidemuseo & Aineen taidemuseo, 2016), Synti (Serlachius-museo Gösta, Mänttä, 2014) sekä Pirkanmaan 5. triennaali (Tampere, 2012). Hän on toiminut kuvataidekriitikkona Aamulehdessä 2002–2007 ja Helsingin Sanomissa 2010–2014. Kysytty luennoitsija on myös päätoimittanut taiteeseen keskittynyttä ½-lehteä, kirjoittanut laajasti kuvataiteesta moniin eri julkaisuihin sekä toiminut Kajaanin Runoviikon tiedottajana vuodesta 2010. Veikko Halmetoja on Helsingissä sijaitsevan ARTag Galleryn taiteellinen johtaja.

Mäntän kuvataiteen ystävät ry on järjestänyt Mäntän kuvataideviikkoja vuodesta 1993 lähtien, aluksi joka toinen vuosi ja vuodesta 1999 lähtien joka vuosi. Tapahtuma sai juuri Suomi-palkinnon pitkäjänteisestä työstään nykytaiteen saralla. Vuodesta 2002 tapahtuman pääpaikkana on toiminut Pekilo, entinen rehunjalostamo Mäntän korkeimman tehtaanpiipun juurella.

Taiteilijalista julkistetaan tammikuun 2018 lopulla.

XXIII Mäntän kuvataideviikot
17.6.–31.8.2018
Avoinna kesällä joka päivä klo 10–18 (myös juhannuksena).
www.kuvataideviikot.fi
www.facebook.com/kuvataideviikot/
www.twitter.com/Kuvataideviikot
www.instagram.com/kuvataideviikot/

Suomi-palkinto Mäntän kuvataideviikoille

18.10.2017

Mäntän kuvataideviikot on saanut itsenäisyyden juhlavuoden Suomi-palkinnon.

Tapahtuman edustajat vastaanottivat palkinnon yhdessä seitsemän muun palkinnonsaajan kanssa Turussa keskiviikkoiltana. Palkinnon pokkasivat Kuvataideviikkoja järjestävän yhdistyksen, Mäntän kuvataiteen ystävien puheenjohtaja Kristiina Nordlund-Pekkala ja toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen.

Suomi-palkinto on kulttuuriministerin jakama, reilun 21 000 euron arvoinen palkinto. Se myönnetään vuosittain tunnustukseksi merkittävästä taiteellisesta urasta, läpimurrosta tai muusta kulttuurialan saavutuksesta. Palkinnon luovutti Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Muita palkinnonsaajia ovat laulaja-lauluntekijä Alma-Sofia Miettinen, kirjailija-ohjaaja Neil Hardwick, kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkönen, elokuvaohjaaja Dome Karukoski, sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuro, kapellimestari Hannu Lintu ja Pori Dance Company. Lisäksi Ylen Pikku Kakkonen sai kunniakirjan.

 

Upea tunne

Mäntän kuvataiteen ystävien perustamaa tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1993 ja se on yksi maan merkittävimmistä nykytaiteen kesänäyttelyistä. Tapahtuman ja yhdistyksen edustajat ovat ylpeitä ja iloisia saamastaan huomionosoituksesta ja palkinnosta.

– Upea tunne, iloitsee puheenjohtaja Kristiina Nordlund-Pekkala.

– Kahdenkymmenenviiden vuoden työ ja satojen ihmisten omistautuminen on nyt huomioitu. Erityiseksi palkinnon tietysti tekee myös Suomi 100 -juhlavuosi, hän muistuttaa.

– Haluan kiittää yhdistyksemme jäseniä, entisiä ja nykyisiä Kuvataideviikkojen työntekijöitä, kuraattoreita, toiminnanjohtajia ja vakituisia työntekijöitämme. Ilman tukijoita, yhteistyökumppaneita ja talkoolaisia näyttelyt eivät rakentuisi. Erityisesti haluan kiittää kaikkia taiteilijoita, joiden kovalla työllä on tehty näyttelyidemme sisältö, Kuvataideviikkojen ydin.

Mäntän kuvataideviikkojen tiedottajana ja aktiivisena jäsenenä pitkään toiminut Heikki Vesterinen muistuttaa, että tapahtuma on koko olemassaolonsa ajan pitänyt kiinni korkeista laatukriteereistä ja onnistunut myös rakentamaan nykytaiteen ympärille otollista, keskustelevaa ilmapiiriä.

– Yhdistyksessä on nähty kulttuurin ja taiteen merkitys yhteiskunnalle sekä henkisessä että taloudellisessa mielessä, hän toteaa. Hän muistaa, että Kuvataideviikkojen näyttelyä on aina odotettu koko valtakunnan tasolla.

– Monipuolinen nykytaiteen tarjonta on kasvattanut taiteen ja yleisön välistä hedelmällistä vuorovaikutusta ja luonut paljon myönteistä energiaa, hän huomioi.

Toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen kiittelee tapahtuman perustajia, jotka jo vuonna 1993 asettivat tehtäväkseen Mäntän nostamisen kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen nimenomaan kuvataidekaupunkina.

– Tänä päivänä, Serlachius-museoiden tultua mukaan entistä selvemmin nykytaiteen puolelle koko Mänttä-Vilppulassa tajutaan, että pieni kaupunki voi erottautua ja luoda houkuttelevaa imagoa niinkin erikoisen asian kuin nykytaiteen avulla, Nyrhinen hymyilee.

– Koululaiset saavat taatusti valtakunnan parasta nykytaiteen taidekasvatusta näyttelyjemme opastuksissa, ja Mäntässä on muutenkin satsattu siihen, että alasta kiinnostuneet koululaiset pääsevät tekemisiin oikeiden ammattitaiteilijoiden kanssa erilaisissa työpajoissa.

Hän iloitsee siitä, että Pekilon kävijämäärä on melko pysyvästi asettunut reilusti yli 10 000:n rajapyykin. Ennätys, 17 000 kävijää tehtiin vuonna 2016 Anssi Kasitonnin kuratoimana vuotena. – Kasvavat kävijämäärät osoittavat, että Mänttä on helposti lähestyttävä ja monenlaisille yleisöille avautuva tapahtuma.

– Erityistä on ollut myös muutaman vuoden pyörinyt residenssitoiminta yhdessä Serlachius-museoiden kanssa. Me tarjoamme taiteilijoille hienot työskentelypuitteet, ja taidekaupungin ilosanoma välittyy ovelasti eri puolille maailmaa, Australiaa ja Japania myöten, Nyrhinen uskoo. – He sanovatkin Pekiloa Suomen Tate Moderniksi. Ja me Tate Modernia tietenkin Lontoon Pekiloksi.

———————————————–

Veikkauksen tuotoista myönnettävän Suomi-palkinto on 21 625 euroa.

Palkintoperusteissa todetaan Kuvataideviikkojen olevan maamme tärkeimpiä nykytaiteen tapahtumia, joka esittelee vaihtuvia kuraattoreita ja ajankohtaista nykytaidetta. Kuvataideviikkojen tehtävä on ”antaa nykytaiteelle mahdollisuus ja tila tulla ihmisten nähtäväksi”. Yhdessä Mäntän Serlachius-museoiden kanssa Kuvataideviikot tarjoaa yleisölle mahdollisuuden altistua nykytaiteelle, ne toivat viime vuonna alueelle yli 100 000 kävijää ja miljoonia euroja. Tapahtuman merkitys Mäntän vetovoimaisuuden lisäämisessä on esimerkillinen. Suomalaisen kesänäyttelyiden perinteen jatkaminen on Mäntän kuvataideviikkojen tärkeä saavutus.

—————————-

www.kuvataideviikot.fi
https://www.facebook.com/kuvataideviikot/
twitter.com/Kuvataideviikot
www.instagram.com/kuvataideviikot/

XXIII Mäntän kuvataideviikot
XXIII Mänttä Art Festival
17.6.–31.8.2018

1 / 32

2 / 32

3 / 32

4 / 32

5 / 32

6 / 32

7 / 32

8 / 32

9 / 32

10 / 32

11 / 32

12 / 32

13 / 32

14 / 32

15 / 32

16 / 32

17 / 32

18 / 32

19 / 32

20 / 32

21 / 32

22 / 32

23 / 32

24 / 32

25 / 32

26 / 32

27 / 32

28 / 32

29 / 32

30 / 32

31 / 32

32 / 32
  • Yhteistyössä: