Etusivu » Kaikki festivaalit » » Sodankylän elokuvajuhlat

Sodankylän elokuvajuhlat
14.06.2017 - 18.06.2017



Tietoa festivaalista

Sodankylän elokuvajuhlat on yksi ainutlaatuisimmista elokuvatapahtumista maailmassa. Aki ja Mika Kaurismäen sekä Peter von Baghin perustama festivaali kokoaa Lapin yöttömän yön maagiseen valoon niin kansainväliset kuin kotimaisetkin huippuohjaajat elokuvineen.

Tapahtuman luonne

Elokuva Jazz Kursseja Seminaareja, luentoja Työpajoja Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia VIP-paketteja

Kuvagalleria

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.msfilmfestival.fi
Sähköposti office@msfilmfestival.fi
Festivaaliosoite Kansanopistontie 5, Sodankylä Katso kohde kartalla
Puhelin +358 400 856 080
Toimisto Kansanopistontie 5, FI-99600 Sodankylä

Festivaali kartalla

Sodankylän elokuvajuhlat perustettiin vuonna 1986. Perustajina olivat Sodankylän kunta sekä suomalaiset elokuvantekijät Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki, Mika Kaurismäki ja Peter von Bagh.

Sodankylän elokuvajuhlat on tunnelmaltaan yksi maailman ainutlaatuisimmista festivaaleista: keskiyön auringon alla kohtaavat maailman kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavallinen kadunmies välittömässä ja lämpimässä ilmapiirissä. Tätä festivaalia leimaa ennen kaikkea rakkaus elokuvaan, täältä puuttuvat jäykät muodollisuudet eikä byrokratian viidakkoon eksymisestä ole pelkoa.

Elokuvia näytetään viidessä esityspaikassa ympäri vuorokauden. Vuorokaudenajalla ei ole merkitystä, aurinko paistaa yhtä kirkkaana astuipa yleisö ulos esityksestä kello neljältä aamulla tai iltapäivällä.

Erityisen suosittuja ovat olleet vuosittain järjestetyt mykkäelokuvaesitykset elävän musiikin säestyksellä. Elokuvajuhlat kruunautuvat päävieraiden aamukeskustelutilaisuuksilla. Ketäpä ei kiinnostaisi, minkä elokuvan maailman kuuluisimmat ohjaajat ottaisivat mukaansa autiolle saarelle!

Joka vuosi festivaalilla vierailee myös maailman parhaita uusien elokuvien ohjaajia, elokuvan ammattilaisia Suomesta ja muualta maailmasta sekä 100–200 median edustajaa. Sodankylän alueen majoituskapasiteetti on kasvanut yhdessä kävijämäärän kanssa, joka on vakiintunut 25.000–35.000.

”Sodankylän henki” tunnetaan hyvin maailmalla, ja sitä on kiittäminen erityisesti ansiokasta vierasjoukkoa.

 

Jaa tapahtuma

Sodankylän elokuvajuhlat: ”Suomi sataa” myös keskiyön auringon filmijuhlilla!

19.05.2017

Sodankylän 32. elokuvafestivaalilla (14.-18.6.2017) juhlitaan tänä kesänä myös satavuotiasta Suomea: ohjelma sisältää historiaa ja elokuvaa yhdistävän matinean, suomalaiseen elokuvaan terävän läpileikkauksen tekevän pitkien elokuvien sarjan sekä vanhan suomifilmin keskeisten ohjaajien kadonneista elokuvista koostuvan mestariluokan niistä löytyneiden näyteaarteiden kera.

Kokonaisuuden aloittaa keskiviikon 14.6. (klo 10:00-15:30) Suomi sataa ja paistaa – elokuvamme maammelaulun sulosoinnut ja riitasävelet -matinea, jossa käsitellään kotimaisen elokuvan suhdetta maamme historiaan ja sen kehityskulkuihin esitelmien, keskustelujen ja elokuvien muodossa. Alustajina toimivat alan pätevimmät elokuvatutkijat (ANTTI ALANEN, KIMMO LAINE) sekä historioitsijat (HANNA KUUSI, ANTTI HÄKKINEN, AAPPO KÄHÖNEN), jotka ovat erikoistuneet tutkimusalueen uusimpiin trendeihin ja mustiin aukkoihin. Ulkomaalainen näkökulma aiheeseen on pyydetty maailmankuululta saksalaiselta kriitikolta OLAF MÖLLERILTÄ.

Festivaalin normaaliohjelmistossa esitetään Suomi 100 -elokuvasarja, jossa keskiviikon matineassa esitellyt elokuvat saavat rinnalleen tukun menneen esitysvuoden sopivia näytteitä (Toivon tuolla puolen, Hymyilevä mies, Tom of Finland yms.).

Tutkija LAURI PIISPA pitää Mestariluokka-esitelmän vanhan suomifilmin kolmen keskeisimmän ohjaajan, Tapiovaaran, Vaalan ja Tulion kadonneista elokuvista. Näistä säilyneiden katkelmien lisäksi nähdään rekonstruoituja suomalaisia elokuvahelmiä (Sylvi ja hiljan rekonstruoitu Tapiovaaran Varastetun kuoleman ohjaajan versio) esittelijänään KIMMO LAINE.

Sodankylän elokuvajuhlien Suomi 100 -projekti jatkuu loppuvuodesta loistokkaasti kansainvälisen Suomi 100 vuotta elokuvan silmin -hankkeen muodossa: festivaali vie suomalaisen elokuvan klassikoita ja uusia helmiä esitettäväksi useassa maassa, mm. Englannissa, Saksassa, Hollannissa, Venäjällä ja Virossa. Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa järjestetään laajoja tapahtumaviikkoja, joissa elokuvien lisäksi on ohjelmassa tekijävierailuja, esitelmiä, näyttelyitä ja workshopeja. Erikoisimpana esimerkkinä mainittakoon Tallinnan elokuvajuhlien 48 tunnin suomalaisten kulttifilmien ympärivuorokautinen sarja saunomisen ja tangokilpailun kera!

Lisätietoa kokonaisuudesta alla.

——————————————————

KE 14.6. klo 10-15.30

110-VUOTIAS SUOMALAINEN NÄYTELMÄELOKUVA JA 100-VUOTIAAN SUOMEN HISTORIA -matinea:

SUOMI SATAA JA PAISTAA – Elokuvamme maammelaulun sulosoinnut ja riitasävelet

Kotimaisen pitkän näytelmäelokuvan suhteet maamme historiaan ja sen kehityskulkuihin esitelmien, keskustelujen sekä elokuvien ja elokuvanäytteiden avulla. Alustajina maan pätevimmät elokuvatutkijat sekä eturivin historioitsijat, jotka erikoistuneet ko. tutkimusalueen uusimpiin trendeihin ja mustiin aukkoihin.

Mitä elokuvissa on kerrottu, mitä jätetty kertomatta? Mitä löytöjä taas historiatutkimuksemme tarjoaisi filmattavaksi? Vaikka meillä tehdään elokuvia Tuntemattoman Sotilaan jatkosodasta tai Tom of Finlandin ja Olavi Virran kaltaisista merkkihenkilöistä, onko nykyelokuvamme todella kiinnostunut itsenäisen Suomen olennaisista kehityskuluista? Vai jääkö kotomaamme vaiheiden analysointi enemmänkin kirjallisuuden ja teatterin tekijöille?

Aihetematiikka on tiivistetty muutamiin keskeisiin polttopisteisiin:

⦁ Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton vaihtelevat suhteet 1900-luvun alusta alkaen

⦁ Siirtolaisuus ja pakolaisuus eri aikakausina

⦁ Naisen roolin avautuminen sekä modernin ajan vapautumisen murros

Alustajina (mainitut elokuvat nähdään – alustajien mahdollisesti vielä lyhyesti esitteleminä – festivaaliohjelman Suomi 100 -kokonaisuudessa):

⦁  ANTTI ALANEN (KAVIn ohjelmasuunnittelija, elokuvakirjailija; tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1993): ”Sain roolin johon en mahdu” eli vahvat suomalaiset naiskirjailijat elokuvassa, ja tätä kautta naisen roolin avautuminen Minna Canthista Katja Kettuun, esimerkkinä mm. Loviisa (Valentin Vaala, 1946).”

⦁ AAPPO KÄHÖNEN (VTT, dosentti, H:gin yliopisto): ”Suomen ja Venäjän muuttuvat suhteet, lähtökohtana Raja 1918 (Lauri Törhönen, ) mutta myös Varastettu kuolema (Nyrki Tapiovaara, ohjaajan versio 1938).”

⦁ ANTTI HÄKKINEN (VTT, professori ma, H:gin yliopisto): ”Siirtolaisuuden, maassa- ja maastamuuton sekä pakolaisuuden eri puolet, lähtökohtana Yhden miehen sota (Risto Jarva, 1972) mutta myös Toivon tuolla puolen (Aki Kaurismäki, 2017).”

⦁ HANNA KUUSI (VTT, yliopistonlehtori, H:gin yliopisto): ”1960-luvun murroksesta eteenpäin; kaupunkilähiöt, kotirouvat ja sosiologia lähtökohtana Vihreä leski (Jaakko Pakkasvirta, 1967).” Elokuvan nimiosan tulkitsija EIJA POKKINEN on näyttelijävieraana paikalla.

– Suomessa luennoivan ulkomaalaisen näkökulma:

⦁ OLAF MÖLLER (Aalto-yliopiston elokuvahistorian apulaisprofessori): ”Mitä suomalainen elokuva on kertonut minulle itsenäisen Suomen historiasta?”

Matinean vetäjänä ja keskustelujen moderoijana toimii yksi kotimaisen elokuvan ja mediahistorian tärkeimmistä tutkijoista, Oulun yliopistonlehtori FT KIMMO LAINE, joka pitää myös yleiskatsauksen aihepiiriin. Matinean avaa samalla festivaalin Suomi 100 -kokonaisuuteen johdatellen juhlien taiteellinen johtaja TIMO MALMI.

Matineassa esitetään valikoituja näytteitä ko. elokuvista sekä muutama fiktiolyhytfilmi. Tauon jälkeen lopuksi n. 14.30 kokonaisteemaan liittyviä elokuvia.

Suomi 100 -matinean lisäksi elokuvajuhlilla järjestetään torstaina 15.6. klo 15.00-17.00 tiedematinea, josta kerrotaan tarkemmin myöhemmin.

——————————————————

14.-18.6.: SUOMI 100 -NÄYTÖKSET

Festivaalin normaaliohjelmistossa esitetään em. elokuvat valottamassa teemaa täydennettynä valikoiduilla muilla kotimaisilla huippusaavutuksilla sekä menneen esitysvuoden sopivilla näytteillä (Toivon tuolla puolen, Hymyilevä mies, Tom of Finland yms.).

——————————————————

SUOMALAINEN NÄYTELMÄELOKUVA 110 VUOTTA: KADONNEET HELMET

Kansallisen audiovisuaalisen keskuksen (KAVI) tutkijana toiminut LAURI PIISPA pitää MESTARILUOKAN ”vanhan suomifilmin ” kolmen keskeisimmän ohjaajan Tapiovaaran, Vaalan ja Teuvo Tulion kadonneista elokuvista. Näistä säilyneiden katkelmien lisäksi esitetään johdatuksena aihepiiriin keskiviikon matinean lopulla ensimmäisen osittain säilyneen suomalaisen elokuvan Sylvin (1913) rekonstruktio, yhdessä Tapiovaaran kadonneesta Herra Lahtinen lähtee lipettiin/Kadonnut sävel -elokuvasta (1938) löydettyjen jaksojen kanssa. Sen samoin kuin Varastetun kuoleman vastikään rekonstruoidun ohjaajan version esittelee rekonstruktio-projekteja Kavissa (Hannu Salmen kanssa) johtanut matinean vetäjä Kimmo Laine.

Kokonaan kadonneen Suomen ensimmäisen näytelmäelokuvan Salaviinanpolttajien (1907) uusversio nähdään festivaalilla Juho Kuosmasen ohjaamana. Ainutlaatuinen suomalaisten ”kadonneiden helmien” valikoima esitetään täten tavallaan ensimmäisen kerran tässä laajuudessa.

 

Sodankylän elokuvajuhlat kiittää tukijoitaan:

Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus (AVEK), EU/Creative, Finland Festivals, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Goethe Institut, Institut Francais Finlande, Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Rovakaira oy, Sodankylän kunta, Suomen Elokuvasäätiö (SES), Suomi Finland 100, Tieteen tiedotus ry, Veikkaus.

Suomen elokuvasäätiö tukee kotimaista elokuvaa lähes 25 miljoonalla eurolla vuosittain. Koko tämä tuki rahoitetaan Veikkauksen pelien tuotoilla.

www.msff.fi

Sodankylän elokuvajuhlat on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaohjelmaa vuonna 2017.

Sodankylän elokuvajuhlat: Hanna Schygulla Sodankylään

15.05.2017

Sodankylän 32. elokuvajuhlien (14–18.6.2017) tekijävieraisiin on espanjalaisen Carlos Sauran ja kumppaneiden rinnalle tullut todella merkittävä lisäys: saksalaisen elokuvan ”uuden aallon” keskeinen näyttelijätähti, edelleen työskentelevä Hanna Schygulla. Lappiin saapuvalta Schygullalta nähdään komea sarja huippuohjaajien elokuvia eri vuosikymmeniltä.  

Saksan Königshüttessa (nyk. Puolassa) jouluna 1943 syntynyt Hanna Schygulla on kuulunut maailmanelokuvan merkittävimpiin näyttelijättäriin lähes 50 vuoden ajan. Ura alkoi Rainer Werner Fassbinderin ydinryhmässä; monesti ohjaajan tärkeimmäksi näyttelijäksi mainittu Schygulla työskenteli tämän kanssa yli kahdessakymmenessä elokuvassa. Fassbinder ihaili Hollywoodin filmitähtien glamouria, ja Schygullasta tuli noiden myyttisiin mittoihin kasvaneiden hahmojen (Harlow, Dietrich, Stanwyck, Monroe, Bette Davis…) eräänlainen kaiku, heijastuma ja saksalainen variantti, mutta nopeasti tähti itsekin.

Maria Braunin avioliitto (1979) muodostaa omalaatuisen allegorian koko Länsi-Saksan talousihmeen tarinasta, ja Berliinin elokuvajuhlien Hopeisella karhulla palkitussa nimiroolissa näyttelijättären kasvojen kalpeudesta heijastuu miltei maan lähihistorian alttaritaulu. Historian ja yksityisen risteysasemalle toisen maailmansodan myrskyihin sijoittuva Lili Marlene (1981) tarjoaa jatkuvaa kaksoisvalotuksen riemujuhlaa – valerooleja, repeileviä identiteettejä, vaihtuvia kansalaisuuksia ja julkisen elämän petollista lumetodellisuutta.
Sodankylässä nähdään kymmenien muidenkin kärkiohjaajien kanssa työskennelleeltä Schygullalta myös Volker Schlöndorffin traaginen sodanvastainen visio Petosten kehässä (1981), Jean-Luc Godardin kauneimpiin ja kompleksisimpiin töihin lukeutuva Intohimo (1982), Amos Gitain poliittisen pakolaisuuden aiheeseen pureutuva juutalaisen myytin modernisaatio Golem, the Spirit of the Exile (1992) ja Fatih Akinin komea ja edelleen teemoiltaan huolestuttavan ajankohtainen Taivaan reunalla (2007).

Schygulla käynnisti 1990-luvulla menestyneen rinnakkaisuran rakastettuna chanson-laulajana. Kymmenistä tunnustuksista voi mainita esimerkiksi Cannesin parhaan naisnäyttelijän palkinnon Marco Ferrerin elokuvassa The Story of Piera vuonna 1983.

Schygullan ja Sauran lisäksi festivaalin ulkomaiset tekijävieraat ovat aikaisemmin ilmoitetut ranskalainen Bertrand Bonello, tanskalainen Per Fly, venäläinen Aleksander Mindadze, brasilianamerikkalainen Gabe Klinger ja saksalainen Kai Wessel.

 

Sodankylän elokuvajuhlat kiittää yhteistyökumppaneitaan

Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus (AVEK), EU/Creative, Finland Festivals, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Goethe Institut, Institut Francaís Finlande, Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Rovakaira oy, Sodankylän kunta, Suomen Elokuvasäätiö (SES), Suomi Finland 100, Tieteen tiedotus ry, Veikkaus.

Suomen elokuvasäätiö tukee kotimaista elokuvaa lähes 25 miljoonalla eurolla vuosittain. Koko tämä tuki rahoitetaan Veikkauksen pelien tuotoilla.

www.msff.fi

 

Sodankylän elokuvajuhlat: Von Baghin testamenttiteos Sodankylässä

09.05.2017

Suomalaisen elokuvakulttuurin jättiläiseltä Peter von Baghilta kesken jäänyt dokumenttifilmi Lauluja utopiasta saa ensi-iltansa hänen vuosikymmenet johtamillaan Sodankylän elokuvajuhlilla (14.-18.6.2017). Tuottaja Jouko Aaltosen valmiiksi saattama elokuva käy kattavasti läpi suomalaisen poliittisen laululiikkeen kirkkaimman edustajan Agit-Propin vaiheet.

Yhtyeen jäsenistä ohjaaja Aaltosen kanssa festivaalille saapuu näyttelijänäkin tunnettu Sinikka Sokka tekijä- ja laulajavieraaksi.

Cannesin filmijuhlien yhdeksän lyhytelokuvan kilpailusarjaan lähes viidestätuhannesta ehdokkaasta kelpuutettu Teppo Airaksisen Katto nähdään Sodankylässä Suomen ensiesityksessä, pääosissa Juho Milonoff ja Pekka Strang.

Nousevan kotimaisen indie-elokuvan ensi-iltoja edustaa Thomas Laineen tyylikäs debyyttiohjaus Viraali, neljän risteävän episodin rikosfilmi tämän päivän Helsingistä, näyttelijöinä mm. räppärit WIL ja Paleface sekä Saga Sarkola ja Roope Salminen.

Lisäksi Sodankylässä esitetään dokumentaristina kunnostautuneen Visa Koiso-Kanttilan syyskuussa ensi-iltansa saavan ensimmäisen fiktio-ohjauksen Kaiken se kestää ennakkonäytös. 1970-luvun seksuaalisesti vapautuvaan ilmapiiriin sijoittuvan poikien kasvutarinan pääosissa nähdään mm. Pihla Viitala ja Antti Luusuaniemi.

Perinteiseen tapaan festivaalilla esitetään tuoreiden suomalaisten pitkien näytelmäelokuvien parhaimmistoa, muutamilla dokumentti- ja lyhytfilmihelmillä maustettuna. Valikoiman merkeissä Sodankylään saapuvat tekijävieraiksi ohjaajat Juho Kuosmanen ja Selma Vilhunen sekä näyttelijät Paula Vesala ja Ville Virtanen. Kotimaista klassikkoelokuvaa edustaa loistavan roolin Vihreässä leskessä tehnyt näyttelijävieras, mallina ja elokuvakääntäjäkin tunnettu Eija Pokkinen, joka nähdään myös Jäniksen vuodessa.

Sodankylään odotetaan jälleen paikalle myös festivaalin perustajia Aki ja Mika Kaurismäkeä sekä Anssi Mänttäriä. Lisävieraista ja -elokuvista sekä laajasta Suomi 100 -kokonaisuudesta tiedotetaan myöhemmin, samoin kuin erikoisnäytöksistä, kuten elokuvakaraoke-esityksistä ja asiantuntijoiden vetämistä mestariluokista.

 

Sodankylän elokuvajuhlat kiittää yhteistyökumppaneitaan

Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus (AVEK), EU/Creative, Finland Festivals, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Goethe Institut, Institut Francaís Finlande, Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Rovakaira oy, Sodankylän kunta, Suomen Elokuvasäätiö (SES), Suomi Finland 100, Tieteen tiedotus ry, Veikkaus.

Suomen elokuvasäätiö tukee kotimaista elokuvaa lähes 25 miljoonalla eurolla vuosittain. Koko tämä tuki rahoitetaan Veikkauksen pelien tuotoilla.

 

www.msff.fi

Carlos Saura Sodankylän elokuvajuhlille

27.04.2017

Sodankylän 32. elokuvajuhlien (14–18.6.2017) keskeisin tekijävieras on tänä vuonna espanjalainen Korppi sylissä- ja Carmen –elokuvien tekijä Carlos Saura. Chaplinin runoilijaksi kutsuma Saura on kuulunut Espanjan merkittävimpiin ohjaajiin yli puolen vuosisadan ajan. Unenomaisten lapsuudenkuvausten, verevien intohimodraamojen ja loisteliaiden musiikki- ja tanssidokumenttien mestarilta nähdään pohjoisessa edustava otos pääteoksia eri vuosikymmeniltä.
Muita tähän mennessä varmistuneita festivaalin ulkomaisia päävieraita ovat uuden ranskalaisen elokuvan merkittävimpiin nimiin kuuluva tyylitaituri, Nocturaman ohjaaja Bertrand Bonello, pohjoismaisen yhteiskunnan luokkarakenteita ravistelevasta palkitusta filmitrilogiastaan tunnettu, yhdessä näyttelijävaimonsa Charlotte Fichin kanssa Lappiin saapuva tanskalaisohjaaja Per Fly (Monica Z) ja jo Neuvostoliiton aikaan maineikkaana, etenkin Vadim Abdrashitovin monia töitä kynäilleenä käsikirjoittajana aloittanut Aleksandr Mindadze (Miespalvelija), joka on kypsällä iällä siirtynyt yhdeksi Venäjän palkituimmista ja puhuttelevimmista ohjaajista.

Huippuvieraskaartia täydentävät parhaan dokumenttielokuvan palkinnon Venetsian filmijuhlilla heti esikoisfilmillään voittanut amerikanbrasilialainen Gabe Klinger (Porto) ja mittavan uran Saksan televisiossakin tehnyt Kai Wessel (Fog in August).

Muut ulkomaiset tekijävieraat, kaikki kotimaiset tekijävieraat ja muun ohjelmiston täydennykset julkistetaan myöhemmin.

Sodankylän elokuvajuhlien tekijävieraat esittelyssä
Espanjalainen ohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaopettaja, kirjailija ja valokuvaaja CARLOS SAURA (s. 1932) alkoi filmata ensimmäisiä 16 mm elokuviaan jo 50-luvulla. Pitkä esikoiselokuva, nuorisojengin ajelehtimista kuvannut Los golfos (1960) sisälsi jo tulenarkoja elementtejä ja ennen pitkää Saurasta kasvoi ajan – diktaattori Francon valtakauden – houreiden taidokas tulkki, joka mitteli voimiaan poliittisen ja moraalisen sensuurin kanssa.
Berliinin elokuvajuhlien Hopeisella karhulla palkittu La caza (”Metsästysretki”, 1966) merkitsi kansainvälistä läpimurtoa. Pitkäaikaisen elämänkumppaninsa Geraldine Chaplinin kanssa Saura teki peräti yhdeksän elokuvaa, joista Sodankylässä nähdään rakastettu lapsuudenkuvaus Cría cuervos… korppi sylissä (1976) ja isän ja tyttären intensiivistä suhdetta tutkiva perhedraama Elisa – elämäni (1977).
Ohjelmistoon kuuluvat niin ikään väkevä Lorca-sovitus Veren häät (1981), intohimoinen, unenomainen ja viettelevä Carmen (1983) ja Sauran myöhemmällä uralla omaksi lajikseen ottamaa musiikki- ja tanssielokuvaa edustava, syviä tunteita hehkuva dokumentti Flamenco (1995).
Pohjoisessa espanjalaisen elokuvan kovimpaan kärkeen yli puolen vuosisadan ajan kuuluneelta mestarilta on lupa odottaa uskomattomia tarinoita, olihan hän mm. Luis Buñuelin ystävä ja yhdessä vaiheessa jokapäiväinen lounaskumppani. ”Appiukko” Charles Chaplin kutsui puolestaan Sauraa, erään tämän elokuvan nähtyään, runoilijaksi, joten suositukset ovat enemmän kuin kohdallaan.


BERTRAND BONELLO
(s. 1968) on yksi ranskalaisen elokuvan 2000-luvun keskeisiä ja jännittävimpiä ohjaajatulokkaita, jonka uusin teos Nocturama (2016) huokuu hypnoottisesti hänelle tyypillistä ”puhtaan elokuvan” kerrontaa seuratessaan mitä kuuminta ajankohtaista aihetta, pariisilaisten nuorten terrori-iskua. Bonello käyttää hyödyksi seksiä sekä muusikon ja säveltäjän taustaansa, mikä heijastuu vangitsevalla tavalla hänen tuotannossaan, kriitikkojen kansainvälisen liiton Cannesissa palkitsemasta porno-ohjaajan (Jean-Pierre Léaud) potretista The Pornographer (2001) alkaen. Bonellon elokuvat ovat viimeisen päälle tyylikkäitä, kuten hienostobordellin epookkikuvaus House of Tolerance (2011), joka vangitsee ilotyttöjen ahdingon ja aikakausien vaihtumisen vuonna 1900. Bonellon tyylittelevin teos Saint Laurent (2014) on taas aistillinen kuin muotigurun eleganteimmat vaatteet tai huumaavimmat parfyymit.


PER FLY
(s.1960) sai Aki Kaurismäen jälkeen 2005 järjestyksessä toisen Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon väkevällä elokuvallaan Tappo. Sillä Fly huipensi tanskalaisen yhteiskunnan luokkarakennetta koskettelevan haastavan filmitrilogiansa (muut osat: Penkki, 2000 ja Perintö, 2003). Festivaalilla nähdään lisäksi Ruotsissa filmattu Monica Z (2013), jazz-laulajatähden sulosointuinen mutta ohjaajalle tyypillisen realistinen elämäkertadraama, jolla Fly kävi putsaamassa naapurimaamme Guldbagge-palkintopöydän. Fly on yksi Skandinavian suurimman tuotantoyhtiön Zentropan omistajista. Sodankylään hän saapuu seuranaan vaimonsa, Tapon näyttelijätärtähti CHARLOTTE FICH, joka tunnetaan Suomessakin myös monista tv-sarjoista, kuten Murhakomissio ja Black Widows.


ALEKSANDR MINDADZE
(s. 1949) nousi ensin Neuvostoliiton aikana maineikkaaksi käsikirjoittajaksi festivaalilla jo 1989 vierailleen Vadim Abdrashitovin elokuvien kriittisillä skenaarioilla – kuten tuolloin Sodankylässä ensimmäisen kerran esitettyyn Miespalvelijaan, joka on kiehtovan älykäs satiiri valtasuhteista. Mindadzen omalla vierailulla keskitytään hänen Venäjän aikana hämmästyttävän kypsällä iällä tapahtuneeseen siirtymiseensä yhdeksi maan palkituimmista ja huomiota herättäneimmistä ohjaajista. ”Raivo” (2007) selvittää lento-onnettomuutta ja viranomaisten kieroilua, ”Lauantaina” (2011) Tshernobylin räjähdyssotkuja (elokuva kuuluu festivaalilla myös Olaf Möllerin ja Mika Taanilan laajaan ydinvoimafilmien mestariluokkasarjaan) sekä ”Kelpo Hans, rakas Pjotr” (2015) samoin naapurimaassamme alati arkaa aihetta, saksalaisen ja venäläisen sodankaista ystävyyttä.
Chicagossa asuva GABE KLINGER (s. 1982) voitti Venetsian filmijuhlilla parhaan dokumenttielokuvan palkinnon heti esikoisteoksellaan Double Play: James Benning and Richard Linklater. Tällä kertaa Klingeriltä esitetään Sodankylässä hänen ensimmäinen fiktio-ohjauksensa, 27-vuotiaana kuolleen Anton Yelchinin tähdittämä, sensuellisti sykkivä kolmiodraama Porto (2016), joka on filmattu Portugalissa. Nuoresta iästään huolimatta Klinger on toiminut myös elokuvakriitikkona, -opettajana ja ohjelmakuraattorina; festivaalilla tämä amerikanbrassi pitääkin lisäksi mestariluokan 1960-luvun brasilialaisesta cinema novo -suuntauksesta huippuelokuvaesimerkin kera.
Hampurilaisella KAI WESSELillä (s. 1961) on lähes kolmenkymmen vuoden kokemus erityisesti tv-elokuvien ja -sarjojen ohjaajana, mutta Sodankylään hän tulee esittelemään parhaan teatterielokuvansa Fog in August (2016), joka on kerännyt palkintoja Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Tosipohjainen tarina kertoo asiallisesti mutta koskettavasti hieman erialaisen sotavuosien kohtalon: 14-vuotiaan pojan kauhukokemukset natsien eutanasiaohjelmaan vihityssä mielisairaalassa.

 

Sodankylän elokuvajuhlat kiittää yhteistyökumppaneitaan

Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus (AVEK), EU/Creative, Finland Festivals, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Goethe Institut, Institut Francaís Finlande, Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Rovakaira oy, Sodankylän kunta, Suomen Elokuvasäätiö (SES), Suomi Finland 100, Veikkaus.

Suomen elokuvasäätiö tukee kotimaista elokuvaa lähes 25 miljoonalla eurolla vuosittain. Koko tämä tuki rahoitetaan Veikkauksen pelien tuotoilla.

www.msfilmfestival.fi

Sodankylän elokuvajuhlat: Juho Kuosmasen Salaviinanpolttajat Sodankylässä

31.03.2017

Cannes-voittaja Juho Kuosmasen lyhytfilmitapaus, Suomen ensimmäisen näytelmäelokuvan Salaviinanpolttajat uusintafilmatisointi, nähdään tuoreeltaan Sodankylän 32. elokuvajuhlien (14.-18.6.17) ison sirkusteltan erityisnäytöksessä. Mykkäfilmiä säestää Hymyilevän miehen mukana maailmaa valloittanut Ykspihlajan Kino-orkesteri, yhtenä solistinaan vastikään Jussilla palkittu Oona Airola. Tehostevelho Heikki Kossin täydentämä kokoonpano säestää myös Kuosmasen edellisen mykkälyhärin Romu-Mattila ja kaunis nainen (2012) ja tarjoaa lopuksi tanssia kesäyössä.

 

Perinteisessä perjantain päämykkäesityksessä maineikas kamariorkesteri Avanti! säestää elokuvamaailmassa lajinsa huippuihin kuuluvan kanadalaisen kapellimestarin Gabriel Thibaudeaun johdolla tämän säveltämän hienon musiikin Rupert Julianin elokuvaan Suuren oopperan kummitus (1925).  Tuhatkasvoinen Lon Chaney hätkähdyttää klassisen melodraaman filmatisoinneista maineikkaimman pääosassa. Säestyksen erikoisuutena kuultavan sopraanosoolon laulaa Reetta Haavisto.

 

Toisessa Sodankylän pitkän elokuvan mykkänäytöksessä esitetään unohdukselta pelastettu harvinaisuus, asiantuntijoiden häikäisevänä mestariteoksena pitämä saksalaisen Hanns Schwarzin Ihmeellinen valhe (1929), jonka Thibaudeau itse säestää pianolla. Metropoliksesta muistettava Brigitte Helm nähdään elämänsä osassa rakastettunsa pelastavana naisena.

 

 

www.msff.fi

Sodankylän elokuvajuhlat palkitsi Jukka Virtasen elämäntyöpalkinnolla

01.03.2017

Sodankylän elokuvajuhlat palkitsi suomalaisen kulttuurin, taiteen ja viihteen moniosaajan, renessanssi-ihminen Jukka Virtasen, 83, elämäntyöpalkinnolla. Tiistai-illan kutsuvierastilaisuudessa esiteltiin myös Sodankylän elokuvajuhlien vuoden 2017 teemoja ja yhteistyöhankkeita.

”Suomalaisen kulttuurikentän kokonaistaideteokseksi” luonnehdittu Jukka Virtanen on koko kansan tv-kasvo ja idearikas moniosaaja, joka on vivahteikkaalla urallaan niittänyt mainetta mm. kirjailijana, sanoittajana, runoilijana, suomentajana, kaukalopalloilijana kuin likipitäen leijonakesyttäjänäkin.

Sodankylän elokuvajuhlien historian ensimmäinen elämäntyöpalkinto luovutettiin Virtaselle tiistai-iltana. Elämäntyöpalkinto sisältää Virtaselle ikuisuuskutsun kaikille tuleville Sodankylän elokuvajuhlille täysihoidolla kunniavieraan ominaisuudessa.

Jukka Virtasen palkitsemisperusteet ovat luettavissa tiedotteen lopussa.

”Onko lottovoitto syntyä Suomeen?” – Sodankylän elokuvajuhlat yhteistyössä Veikkaus Oy:n kanssa

Sodankylän elokuvajuhlat ja Veikkaus Oy käynnistävät yhdessä ”Onko lottovoitto syntyä Suomeen?” -tarinakampanjan, jossa tunnetut suomalaiset kulttuurin, taiteen, tieteen, urheilun ja viihteen aloilta pohtivat yhteiskunnallista muutosta, yhteisöllisyyttä, elämäntapoja, onnistumisia ja haasteita omasta näkökulmastaan.

Tarinoissa yhdistetään Veikkaus Oy:n mahdollistama perinteinen suomalaisten unelma lottovoitosta niihin asioihin, jotka jo itsessään ovat tietynlainen ”seitsemän oikein”; eli tavoittelemisen ja tukemisen arvoisia asioita nyky-yhteiskunnassa.

Tarinakampanjan ensimmäinen vieraskynä on elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, jonka teksti ”Vapaudesta ja dippivihanneksista” julkaistaan Veikkaus Oy:n Inhimilliset uutiset -sivustolla lähiaikoina. Tiedotamme lisää ”Onko lottovoitto syntyä Suomeen?”-tarinakampanjasta ja siihen sisältyvästä kilpailusta myöhemmin.

Yhteistyö Näkövammaisten kulttuuripalvelun kanssa saa jatkoa

Sodankylän elokuvajuhlien ohjelmistossa nähtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa kuvailutulkattu elokuva. Vuonna 2017 poiminta ohjelmiston elokuvista on nähtävissä kuvailutulkattuna. Tulkkaus toteutetaan paikan päällä simultaanitulkkauslaitteiden avulla.

Suomi 100 vuotta elokuvan silmin

Sodankylän elokuvajuhlat toteuttaa kansainvälisen ”Suomi 100 vuotta elokuvan silmin”-hankkeen osana Suomen valtion satavuotisjuhlia. Hankkeessa tuodaan laaja-alaisesti esille suomalaista elokuva- ja muuta kulttuuria eri kohdemaissa vuoden 2017 aikana.

Itsenäisen Suomen juhlavuosi on näkyvästi esillä myös elokuvajuhlien ohjelmistossa, jonne kootaan suomalaisen elokuvan merkittävimpiä historiakuvauksia. Teemaa noudattaen Sodankylässä nähdään myös historian ja elokuvahistorian matinea.


Yleistä

Sodankylän elokuvajuhlien talkoolaishaku ja lehdistön akkreditointi ovat käynnistyneet www.msff.fi -verkkosivustolla. Majoitusvarauksia kannattaa tiedustella 1.4. alkaen osoitteesta majoitus@msfilmfestival.fi.

Sodankylän elokuvajuhlat kiittää yhteistyökumppaneitaan: Veikkaus Oy, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Näkövammaisten kulttuuripalvelu ry, Suomen Kongressitekniikka, Sodankylän kunta, Suomen elokuvasäätiö, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Jenny ja Antti Wihuri säätiö, Lapin rahasto, AVEK, Euroopan unioni/Media Creative.

 

Jukka Virtanen: Elämäntyöpalkinnon perusteet

Jämsänkoskelaisen voimalaitoksenhoitajan poika Jukka Virtanen (s. 1933) on suomalaisen kulttuurikentän kokonaistaideteos; multitalentti sanataituri ja yli 60 vuoden ajan kansallisessa viihdemaailmassamme vaikuttanut voimahahmo, jonka tuotannon läpileikkaava jänneväli hakee luovuudessa vertaistaan.

Virtanen on koko kansan tv-kasvo, jalkapalloseura Zoomin perustanut urheiluhullu, radiossa, televisiossa, lavoilla ja näyttämöillä, kirjailijana, sanoittajana, runoilijana, suomentajana, yökerholaulajana, opettajana, uutistoimittajana, kolumnistina, vapaana taiteilijana, Uuden iloisen teatterin perustajajäsenenä, kaukalopalloilijana ja likipitäen leijonankesyttäjänäkin työskennellyt idearikas moniosaaja, jonka suomalaisten syvimmät rivit tulevat aina muistamaan legendaarisen Levyraadin juontajana (vuosina 1980–1997), myöhemmän Runoraadin panelistin tointa (2002–2012) unohtamatta.

Sodankylän elokuvajuhlien kannalta työskentelyn keskeinen osa-alue on tietenkin ollut elokuva, jonka piirissä Virtanen on toiminut ohjaajana (ensimmäinen oma työ valmistui jo 1956), käsikirjoittajana, näyttelijänä, tuottajana ynnä monissa muissa keskeisissä tehtävissä ja ollut näin ihmeenomaisesti aina aitiopaikoilla kehittelemässä liki käsittämättömän määrän suomalaisen verbaalisen ja visuaalisen viihteen komiikkaa ja oivallusta Speden parhaiden töiden (mm. Pähkähullu Suomi, 1967) luovasta kaaoksesta aina Jack Witikan, Jörn Donnerin, Maunu Kurkvaaran ja Kaurismäen veljesten maailmoihin saakka cameo-luontoisemmin kurkottaen.

Merkittävä varhainen ohjaustyö oli vuonna 1958 valmistunut, Unkarin lyhytelokuvajuhlien pääpalkinnon voittanut, Erik Blombergin Allotria-filmin tuottama kokeileva ja nuorekas dokumentti Teollista muotoilua, joka kuuluu edelleen Virtasen omiin suosikkeihin. Maineikas on niin ikään aikoinaan televisiollemme hyvin merkityksellinen Montreaux’n Kultaisen ruusun voittajaohjelma Lumilinna (1965), jonka Virtanen ohjasi yhdessä Aarre Elon ja Matti Kuuslan kanssa.

Muiden laajempien puhteiden ohella Virtanen on ennättänyt toimia esimerkiksi Charles Chaplinin Kuningas New Yorkissa -elokuvan (1957) Suomi-levitysversiota parannelleena leikkaajana ja törmännyt kerran maailmanmatkoillaan samaan hissiin jopa hyväntuulisen mutta sikarinkatkuisen Orson Wellesin kanssa.

Jo 50-luvun lopulta käynnistynyt luova kaari on runsaudensarvena ja lajityyppien läpileikkauksena myös television ja teatterin puolella lähes käsittämätön. Suuren humoristin oivalluksen taso ja tilannetaju on luonteeltaan synnynnäistä ja kaikki elämän osa-alueet suvereenisti haltuun ottavaa. Omaelämäkerta Kuvassa keskellä Jukka Virtanen (Kustannusosakeyhtiö Tammi) valmistui vuonna 2003.

Julkisen sanan puolella hän on kertonut avoimesti ja suorasukaisesti myös ongelmistaan. Ystävä Seppo Ahdin eli pakinoitsija Bisquitin mukaan Virtanen antoi kasvot ”syövälle ja juovalle”. Hänelle itselleen erityisen merkittävä ja rakas saavutus on Kupittaan avohoito-osaston pingismestaruuden voittaminen.

Sodankylän elokuvajuhlien kävijöiden sydämissä Virtasella on aivan erityinen asema jokavuotisen Leffaraadin pitkäaikaisena vetäjänä ja rakastettuna hahmona festivaalinaikaisen kylänraitin iloisessa tiimellyksessä.

Pohjoinen festivaalimme kunnioittaa helmikuussa 2017 ystävämme ja yhteistyökumppanimme Jukka Virtasen uraa ja elämäntyötä poikkeuksellisella kunniakirjalla, jonka perustelut voi kiteyttää helposti niinkin, että Virtanen on taideteos jo itsessään.

Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään 14.-18.6.2017.

www.msfilmfestival.fi

Veikkaus ja Sodankylän elokuvajuhlat yhteistyöhön tarinakampanjassa – Juho Kuosmasen avausteksti nyt luettavissa

15.03.2017

Sodankylän elokuvajuhlat ja Veikkaus käynnistävät yhdessä ”Onko lottovoitto syntyä Suomeen?” -tarinakampanjan, jossa tunnetut suomalaiset kulttuurin, taiteen, tieteen, urheilun ja viihteen aloilta pohtivat yhteiskunnallista muutosta, yhteisöllisyyttä, elämäntapoja, onnistumisia ja haasteita omasta näkökulmastaan.

Tarinoissa yhdistetään Veikkauksen mahdollistama perinteinen suomalaisten unelma lottovoitosta niihin asioihin, jotka jo itsessään ovat tietynlainen ”seitsemän oikein”; eli tavoittelemisen ja tukemisen arvoisia asioita nyky-yhteiskunnassa.

Tarinakampanjan ensimmäinen vieraskynä on elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, jonka teksti ”Hölmöilyn puolesta” on nyt julkaistu Veikkauksen verkkosivuilla. Cannes-palkitti Kuosmanen kertoo avaustekstissään tuoreimmasta projektistaan ”Salaviinanpolttajista”, suomalaisen elokuvan rahoituksesta sekä tekemisen vapaudesta.

Kuosmasen vieraskynä on luettavissa täältä.

Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään 14.-18.6.2017.

www.msfestival.fi

1 / 7

2 / 7

3 / 7

4 / 7

5 / 7

6 / 7

7 / 7
  • Yhteistyössä: