Etusivu » Kaikki festivaalit » » Tampereen Teatterikesä

Tampereen Teatterikesä
06.08.2018 - 12.08.2018



Tietoa festivaalista

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista, joka esittelee suomalaisen teatterin kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat esitykset ja tarjoaa kansainvälisiä huippuvierailuja ympäri maailman. Korkealaatuinen ohjelmisto sisältää niin uutta draamaa, nykyteatteria, modernisoituja klassikkoja, tanssiteatteria, nykysirkusta kuin katuteatteriakin – luvassa on seitsemän päivää teatterin juhlaa. Vuonna 2018 Tampereen Teatterikesä viettää 50-vuotisjuhlia.

Tapahtuman luonne

Teatteri ja kirjallisuus Kirjallisuus, runous Kursseja Ohjelmaa nuorille Seminaareja, luentoja Sirkus Teatteri Viihdemusiikki Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia VIP-paketteja

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.teatterikesa.fi
Sähköposti info@teatterikesa.fi
Festivaaliosoite Tullikamarin aukio 2, Tampere Katso kohde kartalla
Puhelin +358 3 214 0992
Toimisto Tullikamarin aukio 2, FI-33100 Tampere

Festivaali kartalla

Teatterikesän synty

Tampereen Teatterikesä perustettiin vuonna 1968. 60-luvulla elettiin kulttuurivallankumouksen aikakautta, jonka kuohuissa Aamulehden kriitikko ja tulinen teatterimies Olavi Veistäjä esitti ajatuksen teatterifestivaalista kaupunginjohtaja Erkki Lindforsille.

Syksyllä 1968 Tampereen kaupunki ryhtyi Tampereen Teatterikesä ry:n perustajajäseneksi, ja kaupungin johdolla teatteripiirit alkoivat suunnitella ensimmäistä festivaalia seuraavalle elokuulle. Muut perustajatahot olivat Tampereen Teatterikerho, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri sekä kummankin teatterin näyttelijäyhdistykset.

Pyrkimys oli toimia kokoavana, esittävän suomalaisen teatterin katselmuksena. Näin tapahtuikin – Teatterikesä tarjosi mahdollisuuden vertailla ja luoda kokonaiskuvaa teattereista. Lisäksi se antoi erinomaiset puitteet seminaareille, neuvotteluille ja kokouksille.

Ensimmäisen Teatterikesän talous pakotti järjestäjät tyytymään valtakunnallisen katselmuksen sijasta tamperelaisten voimien esittelyyn, ja näin myös osa kaupungin harrastajateattereista sai mahdollisuuden tulla mukaan. Varsinainen yllätyspaukku, sekä yleisömagneetti että arvostelumenestys tulikin harrastajien riveistä: Tampereen Popteatterin kohumusikaali Hair muodosti taloudellisen kivijalan ensimmäiselle Tampereen Teatterikesälle.

Teatterikesän työjaoston puheenjohtajan, Olavi Veistäjän, kauteen 1968–1989 mahtui kolmen vuoden mittaisia katselmusjaksoja neljä, joista ensimmäinen esitteli suomalaista teatteria laajentaen festivaalin valtakunnallisiin mittoihin. 70-luvun puolessavälissä katseltiin kotimaista näytelmää ja vuosikymmenen loppupuoli painottui puolestaan esittelemään teatterivuoden parhaita. Viimeinen kolmikesäinen katselmus nimettiin ”Uudistuvan suomalaisen teatterin katselmukseksi”.

Katselmuksien ohessa esiteltiin vuosittain myös ns. kokovartalokuvia erikseen valituista teattereista, jotka toivat kerralla useamman esityksen Teatterikesään. Kansainvälisiä vierailujakin nähtiin.

Muutoksen tuulet ja elinvoimainen troikka

Vuonna 1990 teatterimaailman grand old lady Vivica Bandler otti ohjelmiston ohjat käsiinsä ja Teatterikesä instituutiona tuuletettiin perin pohjin. Paikallisfestivaalin tasolle juuttuminen sai Bandlerin aikana pisteen – nyt lähdettiin luomaan tuoreempaa yhdistelmää suomalaisesta, pohjoismaisesta ja laajemminkin ottaen kansainvälisestä festivaalista.

Teatterikesän tiedotusta tehostettiin urakalla. Etenkin ulkomaiset kontaktihenkilöt moninkertaistuivat ja kansainvälinen lehdistö kiinnostui jatkuvasti kehittyvästä ja korkeatasoisesta festivaalista. Asiantuntijoita kaikilta teatterimaailman sektoreilta saapui vuosi vuodelta enemmän, kun sana persoonallisesta ohjelmistosta levisi. Teatterikesään valituille näytelmille annettiin nyt tilaa liekehtiä vapaasti ajanhengen ilmiöihin reagoiden ilman etukäteen valittua temaattista linjaa.

Vuonna 1995 taiteellinen johto siirtyi toimivaksi havaittuun malliin, joka on edelleen käytössä Teatterikesässä: Pääohjelmistosta vastaa kolmihenkinen, teatterialan ammattilaisista koostuva tiimi – ”troikka” – yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Ryhmän toimenkuvaan kuuluu satojen kotimaisten ja kansainvälisten teatteriesitysten katsominen ja parhaimmiston valitseminen tiukan seulan läpi.

Teatterikesän nykypäivää

Nykyään Tampereen Teatterikesän mittasuhteet ovat aivan toiset kuin tapahtuman alkuaikoina. Olavi Veistäjän muutaman hengen esikunnasta on siirrytty organisaatioon, jossa työskentelee kymmenittäin ammattitaitoista henkilökuntaa puhumattakaan arvokkaasta talkoovoimasta.

Ohjelmistokokonaisuudet ovat lisääntyneet ja esitysmäärät kasvaneet radikaalisti, kuten vastaavasti myös esitysmäärä. Teatterikesän syntyaikojen perusperiaate on kuitenkin säilynyt: Tampereella nähdään laaja-alainen kattaus suomalaisen teatterin parhaimmistoa. Festivaali on saanut arvokkaan lisänsä kansainvälisestä ohjelmistosta, jonka osuus on Vivica Bandlerin kaudesta lähtien pysynyt kolmasosana pääohjelmistosta.

Neljänkymmenen vuoden aikana Tampereen Teatterikesä on kohonnut Pohjoismaiden ja pohjoisen Euroopan yhdeksi merkittävimmistä festivaaleista.

LÄHTEET

Lehtola, Erkka & Seppälä, Raimo: Taitaa olla piru. Olavi Veistäjän elämä ja teatteri.
WSOY, 1989
Valkonen, Kaija & Markku: Yhtä juhlaa. Finland Festivals. Otava, 1994
Pennanen, Jyri: Julkaisematon artikkeli Pro gradu – tutkielmassa Aika leikkasi hippien hiukset

Jaa tapahtuma

Tampereen Teatterikesä: Herkkä ja hillitön Encorebaana täyttää ravintolat ilmaisohjelmalla

04.07.2018

Tampereen Teatterikesän ravintolafestivaali Encorebaana tarjoaa 11 ilmaista tapahtumaa festivaaliviikon tiistaista perjantaihin 7.–10.8.2018. Ohjelmistossa on chansoneja, indie-folkia, pornolauluja, psykedeelistä rockia, diskoiskelmää, runoutta, musiikkidraamaa sekä tietovisa. Encorebaana järjestetään yhteistyössä Pirkanmaan Osuuskaupan ja Sokos Hotelsin kanssa, ja tapahtumapaikkoina ovat ketjujen kahdeksan eri ravintolaa.

Tunnelmointia ja hulvatonta hupailua

Encorebaanan avaa tiistaina Trattoriassa esiintyvä Tuula Rantalainen, jonka Pariisin laidalla –konsertissa kuullaan tekijän omaa tuotantoa sekä kappaleita Edith Piafilta ja Jacques Breliltä. Samana iltana esiintyy myös Paritanssi-esikoisalbuminsa hiljattain julkaissut Kanerva, jonka tummasävyinen ja tunnelmallinen folk-rock soi Tuopissa duo-muotoisena.

Keskiviikkona vaihdetaan astetta letkeämmälle vaihteelle, kun Ukko Nooan lavalle astuu blues- ja reggaevaikutteistaan tunnetun Muuan Mies -orkesterin solisti Ismo Puhakka. Kivenheitossa puolestaan nähdään paikallisille tuttu rock-yhtye Tammela 33100, jonka keikalla päästään nauttimaan keväällä ilmestyneen Valoa kohti -julkaisun uudesta materiaalista.

Tapahtumien yön torstai taipuu huviin ja hullutuksiin. Tuopin Täyteläistä Tietovisaa isännöi tuttuun tapaan Simo Frangén ja Public Cornerissa yleisöä viihdyttävät satukirjoista todellisuuteen heränneet Prinsessat. Tähkäpään, Lumikin ja Prinsessa Ruususen dramatisoidussa esityksessä kuullaan musiikkia Bon Jovista Robiniin ja Kikkaan. Päivä päättyy hillittömiin tunnelmiin Ukko Nooassa, jossa isojen poikien lauluihin erikoistuneet Pilimannit saavat korvat punoittamaan.

Helliä sekä rajuja hetkiä Encorebaanan perjantaissa

Encorebaanan päätöspäivänä antaudutaan runon ja musiikin vietäväksi. Uusi Puisto-ravintola toimii areenana tunteikkaalle Kosketushäiriö-esitykselle, joka on tamperelaisen runoilija-aktiivi Venla Moisalan ja muusikko MirkaKaarinan yhteisprojekti. Toinen uusi tapahtumapaikka Moro Sky Bar puolestaan tarjoaa hulppeat puitteet Markus Perttulalle, jonka tyyli taipuu dramaattisesta folkista kepeään poppiin.

Seesteisistä tunnelmista siirrytään musiikkimatkalle 1960- ja 70-lukujen rock’n’rolliin ja psykedeliaan, jonne kuulijat johdattaa Kivenheitossa esiintyvä Flying. Encorebaana huipentuu perjantaina Amarilloon, jossa Ville Leinonen & Futureiman herättää 1980-luvun iskelmähitit henkiin hellin sekä rajuin ottein. Ylistetty livekokoonpano on ilmoituksensa mukaan lopettamassa keikkailun, joten Encorebaanan esiintyminen tulee olemaan yksi viimeisistä Tampereen keikoista.

www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/encorebaana

Tampereen Teatterikesän OFF-ohjelmisto julki

18.06.2018

Viisikymppisiään viettävän festivaalin oheisohjelmisto OFF Tampere juhlii näyttävästi 50:llä osallistujalla. OFF-ohjelmisto tuo kaupunkiin runsaasti ilmaista koko perheen ulkoilmaohjelmaa sekä roppakaupalla erilaisten ammattilais- ja harrastajaryhmien esityksiä ja tapahtumia: teatteria, tanssia, runoutta, monologeja, musiikkia, lastenkulttuuria ja kokeellisia produktioita.

 

Nuorta näkemystä ja uunituoreita tekstejä

Tänä vuonna OFF-ohjelmisto ottaa varaslähdön Teatterikesään Tampereen Työväen Teatterissa 4.–5.8. järjestettävällä Nuori Näyttämö -festivaalilla. Työväen Näyttämöiden Liiton organisoiman Nuori Näyttämö -hankkeen päätösjuhlassa nähdään nuorten teatterintekijöiden ja ammattiteattereiden yhteistyönä syntyneitä tulkintoja eturivin näytelmäkirjailijoilta tilatuista uusista teksteistä.

Uusiin näytelmäteksteihin pohjautuvia produktioita OFFissa edustavat myös lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä Hertan hymy (Vesilahden Nuorisoseura), itähelsinkiläiseltä lähiöltä haiskahtava tragikomedia Sisäänpääsymaksu (Tukkateatteri) sekä keväällä loppuunmyytyjä katsomoita hykerryttänyt Zombeja!-musikaali (Tampereen Ylioppilasteatteri).

 

1918 ja historian pimeä puoli

Luonnollisesti myös sisällissodan teemat korostuvat vuoden 2018 OFF-ohjelmistossa. Poliisimuseossa esitettävä museodraama Toivon tie vie katsojat sotaa edeltäneisiin tapahtumiin, ennen kansan jakautumista punaisiin ja valkoisiin. Tapaus Isomäki-From 1918 puolestaan käsittelee vaiettuja Jämsän seudun tapahtumia syyttömänä vangitun Kaarlo Isomäen sekä teloittaja Johannes Fromin näkökulmista. Molemmat roolit Jämsän draamateatterin monologissa esittää Reijo Ahonen.

 

Kesäteatterien viimeiset näytökset

Perinteisen kesäilottelun ystäville OFF-ohjelmisto tarjoaa kauden päätösnäytökset kahdeksassa Pirkanmaan alueen kesäteatterissa. Valkeakosken Apianniemessä soivat Jari Sillanpään sävelet teoksessa Rakkaudella merkitty, Komediateatterin ulkoilmanäyttämöllä liehuvat 1990-luvun Puhtaat, valkeat lakanat ja Lempäälän nuorisoseuran teatteri sukeltaa Tuomas Kyrön romaaneista tutun hämäläisjörön mielenmaisemaan esityksessään Mielensäpahoittajan Suomi.

 

Kasvimaailman ihmeitä ja koko perheen ulkoilmaohjelmaa

OFF Tampere virkistää myös kaupungin kadut ja puistikot kattavalla ilmaisohjelmalla.

Yksi mielenkiintoisimmista tapauksista on äänisensoreilla varustettuja huonekasveja soittavan Fern Orchestran Arboretum Plant Series II. Teoksen esitystilana toimii kuplamainen pergola, jonka sisällä kasvien aisteista syntyvää äänimaisemaa mukailee nykytanssija Janne Kilpiön orgaaninen liikekieli. Esityksen jälkeen myös katsojat pääsevät kokeilemaan kasvien soittamista.

Festivaaliviikolla keskustassa nähdään myös ilmaisia pantomiimiesityksiä, Broadway-tanssia sekä ensiesityksenä Eeva-Liisa Mannerin lyriikkaan pohjautuva Hevonen, minun veljeni -katuesitys, jonka toteutuksesta vastaavat näyttelijä-muusikko Antti Autio ja näyttelijä Laura Halonen. Viikko huipentuu Tullikamarin ja Sorsapuiston alueen viikonloppuun, jota rytmittävät Tampere Filharmonian Puistokonsertti, União da Roseiran näyttävä sambakulkue sekä kahdeksanmetrinen Minna Canth -nukke, joka herää eloon Pakkahuoneenaukion portailla lauantain alkuillassa.

Koko ohjelmisto löytyy verkkosivuilta:
http://www.teatterikesa.fi/ohjelmisto/off-tampere/

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimpiä teatterifestivaaleja, joka esittelee suomalaisen teatterin kiinnostavimmat ja päivänpolttavimmat esitykset ja tarjoaa kansainvälisiä huippuvierailuja ympäri maailman. Vuonna 2018 Tampereen Teatterikesä viettää 50-vuotisjuhlia.

Tampereen Teatterikesä järjestetään 6.-12.8.2018.

Tampereen Teatterikesä täyttää 50 vuotta – juhlavuoden Pääohjelmistossa otetaan oma tila haltuun

04.05.2018

Pohjoismaiden suurin ammattiteatterifestivaali Tampereen Teatterikesä täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Merkkivuotta juhlitaan 6.-12. elokuuta. Pääohjelmistossa nähdään 20 omaäänistä esitystä, jotka on valinnut taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen, Miko Jaakkola ja Aleksis Meaney yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa.

”Olemme rakentaneet ohjelmiston juhlavuotta silmällä pitäen. Siinä näkyy ajan henki. Pääohjelmiston merkittävimmät aiheet ovat oman elämän, tilan ja elinympäristön haltuunotto sekä halu vaikuttaa. Ohjelmistossa tartutaan myös persoonallisesti klassikkoteoksiin, katsotaan omaan historiaan ja peilataan näkymiä tulevaisuuteen”, kiteyttää toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl.

Ulkomaisia vieraita saapuu juhlavuonna Unkarista, Ranskasta, Italiasta, Itävallasta ja Hollannista. Kotimaisia teattereita edustavat Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Hämeenlinnan Teatteri, Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, Teatteri Jurkka, KOM-teatteri sekä Aurinkoteatteri yhdessä Teatterikorkeakoulun kanssa. Kotimaisessa ohjelmistossa vierailee edellä mainittujen lisäksi useita vapaan kentän ryhmiä. Ohjelmistossa nähdään myös yksi ensi-ilta.

 

Kansainväliset huippuvieraat festivaalin viikonlopussa

Juhlavuoden kansainvälisiin vieraisiin kuuluu Recirquel Company Budapest, jonka yli parinkymmenen hengen kokoonpano, sirkustaiteilijoineen ja muusikkoineen, herättää 1930-luvun yöllisen Pariisin henkiin. Juhlatunnelmaan erinomaisesti istuva sirkuskabaree Paris de Nuit tuotetaan festivaalille yhteistyössä Tampere-talon kanssa.

Euroopassa vahvasti arvostettu ohjaaja, lavastaja ja kuvataiteilija Philippe Quesne vierailee Tampereella esityksellään Night of the Moles: Työväen Teatterin suuri näyttämö muuntuu luolaksi, jonka ottaa haltuun rock-henkinen myyräpopulaatio. Teos on ranskalaisen Nanterre-Amandiers -teatterin tuottama. Quesne on vieraillut Teatterikesässä aiemmin Vivarium Studio -ryhmänsä kanssa esityksillään L’Effet de Serge (2008) ja La Mélancolie des Dragons (2009).

 

Persoonalliset klassikkotulkinnat kuljettavat vallan ja rakkauden pyörteisiin

Tänä vuonna ohjelmistossa nähdään useita tulkintoja klassikkoteoksista. Italialaista tyylikkyyttä festivaalilla tarjoaa Sardegna Teatro tulkinnallaan Shakespearen näytelmästä Macbeth. Kotimaassaan palkintoja kerännyt esitys on voimakkaan fyysinen ja toteutettu Elisabetin aikaisen käytännön mukaan, miesvoimin. Alessandro Serran ohjaama näytelmä esitetään sardiksi.

Unkarin uusiin tulokkaisiin kuuluvan dollardaddy’s-ryhmän ydin on riskinotto, jolla se luo Tšehovin kaltaisille klassikoille uuden tason ja tuo minimalistisella toteutustavallaan tarinat erityisen lähelle yleisöä. Festivaalilla nähtävä Chekhov yhdistää useita Tšehovin teoksia.

Compañía Kaari & Roni Martinin taiteilijakollektiivin tulkinta Leo Tolstoin klassikkoteoksesta Anna Karenina nojaa flamencon rytmiikkaan ja muotokieleen. Kansainvälisessä työryhmässä on mukana pitkästä aikaa tanssiroolin tekevä Jorma Uotinen.

Klassikkotulkinnan festivaalilla tarjoaa myös Hämeenlinnan Teatteri, joka on tarttunut Ingmar Bergmanin kulttimaineen saavuttaneeseen draamaan Kohtauksia eräästä avioliitosta. Ohjauksesta vastaa Samuli Reunanen.

Antti Mikkolan dramatisointi ja ohjaus Maria Jotunin Huojuva talo -teoksesta murtaa puolestaan stereotypioita: Tampereen Teatterin versio on miehen selviytymistarina.

 

Kaksi kotimaista teosta vie vuoteen 1918

Pääohjelmistossa nähdään kaksi tulkintaa vuoden 1918 tapahtumista Anneli Kannon Veriruusut-romaaniin pohjautuen. KOM-teatterin Veriruusut sekä Tampereen Työväen Teatterin suurmusikaali Tytöt 1918 tarkastelevat molemmat Suomen sisällissotaa nuorten punakaartilaisnaisten näkökulmasta. KOM-teatterin teoksen on dramatisoinut ja ohjannut Lauri Maijala, Tampereen Työväen Teatterin suurmusikaalin takaa löytyy käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola.

 

Katse kääntyy tulevaisuuteen ja taiteen keinoihin vaikuttaa

Festivaalilla nähdään molempien kotimaisten kansallisten näyttämöiden teokset. Milja Sarkolan Svenska Teaterniin ohjaama esitys I Would Prefer Not To kertoo passiivisesta vastarinnasta, sosiaalisesta vastuusta ja sopeutumisesta. Minna Leinon Kansallisteatteriin ohjaama Vanhat mestarit on komedia taiteesta. Esitys on nähty Helsingissä Ateneumin taidemuseossa, ja Teatterikesässä se esitetään Sara Hildénin taidemuseossa.

Tänä vuonna kymmenen vuotta täyttänyt monitaiteellinen ryhmä, Kolmas Tila vierailee festivaalilla ensimmäistä kertaa. Seppo Parkkisen käsikirjoittama Legenda pienestä luusta vie aikamatkalle paitsi tulevaisuuteen myös ihmislajin historiaan. Ohjauksesta vastaa kaksikko Susanna Airaksinen ja Juha Malmivaara.

Teatterifestivaali käväisee myös elokuvataiteen puolella. Rotterdamilaisen teatterikollektiivi Wunderbaumin dokumentaarinen draamaelokuva Stop Acting Now (2016) kertoo siitä, kun ryhmä päätti lopettaa näyttelemisen ja siirtyi suoraan toimintaan muuttaakseen maailmaa.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Aurinkoteatterin esitys Baikal Brothers Ky vie matkalle Siperiaan – ohjaaja Leea Klemolan johdolla. Esitys on osa Lavat auki! -hanketta, jossa Teatterikorkeakoulun opiskelijat saatetaan yhteen vahvan ja omakielisen ammattiohjaajan kanssa kansainvälisessä kontekstissa.

 

Oman ruumiin, elämän ja tilan ottaminen haltuun

Teatterikesässä nähdään kaksi esitystä, jotka linkittyvät osaksi #metoo-vallankumousta. Olga ja Amanda Palon Kilari kertoo seksuaalisesta väkivallasta sekä sen aiheuttamista mielenterveysongelmista. Elokuva- ja esitystaiteilija Samira Elagozin teos Cock, Cock.. Who’s There? pureutuu myös seksuaaliseen väkivaltaan ja kuvaa traumasta selviytymistä. Amsterdamissa asuva suomalais-egyptiläinen Elagoz sai teoksesta parhaan nuoren koreografin Prix Jardin d’Europe -palkinnon vuonna 2017.

Itävaltalaisten LizArt Productionin ja toxic dreams -ryhmän esitys The Audition for the Role of Stephen Hawking in the Theory of Everything tuo lavalle kuvitteellisen tilanteen, jossa fyysikko ja kosmologi Stephen Hawkingista kertovaan elokuvaan etsitään pääosan esittäjää. Casting-tilaisuus esittää painavia kysymyksiä: kenelle näyttämö kuuluu ja millä ehdoin?

Teatteri Jurkka vierailee festivaalilla esityksellään Kikka Fun Club. Laura Gustafssonin käsikirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama teos on taiteilijakuva viihdetähti Kikasta. Anna-Mari Karvonen ja Anni Puolakka työryhmineen rakentaa puolestaan miehen kasvutarinan esityksessään Amor fati. Teoksessa kriisiin ajautunut kalifornialaismies pyrkii elämänhallintaan – ja tässä häntä auttaa 200 kiloa savea.

 

Juhlavuoden kunniaksi festivaalilla nähdään uusi kotimainen kantaesitys

Juhlavuoden kunniaksi taiteellinen johtoryhmä on halunnut mahdollistaa ensi-iltatuotannon nuorille, vapaan kentän tekijöille. Ruusu Haarlan ja Julia Lappalaisen Turkka kuolee on teos teatterilegenda Jouko Turkasta (1942-2016) ja tämän voimakkaasta vaikutuksesta suomalaisiin ja suomalaiseen teatteriyhteisöön. Teos on valittu ohjelmistoon sen sisällöllisiin ja yleisemmin kulttuuripoliittisiin näkökulmiin perustuen.

Pääohjelmiston lisäksi Keskustorin Ohjelmateltan konsertit sekä muut myöhemmin julkistettavat oheisohjelmistot tuovat festivaalitunnelman laajasti kaupunkiin. Teatterikesän 50-vuotisjuhlanäyttely Kulttuuritalo Laikussa on avoinna elokuun ajan.

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimpiä teatterifestivaaleja, joka esittelee suomalaisen teatterin kiinnostavimmat ja päivänpolttavimmat esitykset ja tarjoaa kansainvälisiä huippuvierailuja ympäri maailman. Vuonna 2018 Tampereen Teatterikesä viettää 50-vuotisjuhlia.

www.teatterikesa.fi

Tampereen Teatterikesä: Ohjelmateltassa soi kantele ja a cappella, Brel ja Piazzolla

04.05.2018

Tampereen Keskustorille nousee jälleen Teatterikesän Ohjelmateltta, jossa nähdään kymmenen iltaesitystä festivaaliviikon tiistaista lauantaihin, 7.–11. elokuuta. Luvassa on musiikkia, runoutta ja pienimuotoisia teatteriesityksiä.

Tiistain alkuillassa Kaj Chydenius vaeltaa suomalaisen runouden maisemissa Taru Nymanin, Maria Peren, Mikael Saaren ja Antti Holman kanssa. Chydeniuksen sävellyksiä kuullaan myös esityksessä Hullujen puolella, joka keskittyy Ilpo Tiihosen runouteen sanoin ja sävelin, tulkitsijoinaan Vuokko Hovatta, Merja Ikkelä, Paavo Kerosuo ja Taisto Oksanen.

Avajaisiltana teltan lavan ottaa haltuun Emma-palkittu yhtye. Suomalaista kansanperinnettä ja urbaania populaarimusiikkia yhdistelevä a cappella -kvartetti Tuuletar on valloittanut maailman Japania ja Yhdysvaltoja myöten. Ainutlaatuista vocal folk hop -musiikkia on kuultavissa mm. Games of Thronesin trailerissa.

Suomen Bob Dylanina pidetty Dave ”Isokynä” Lindholm tuo elokuun iltaan kitaralaukullisen rytmiä ja rock’n rollia. Suomen ensimmäinen pop-kantelisti Ida Elina puolestaan sytyttää pop-hitit eloon uusilla versioilla, joiden pääosassa on kantele ja karismaattinen esiintyjä.

Telttaan on kutsuttu myös teatterillisempia esityksiä: monologien mestari, näyttelijä Martti Suosalo tähdittää lempeää komediaa Parasta elämässä ja Timo Torikka Astor Piazzollasta kertovaa musiikkinäytelmää Mestari Astor. Piazzollan elämän ja musiikin lisäksi teltan lavalla kunnioitetaan Jacques Breliä, jonka tuotantoon pureutuu Timo Tuominen.

Riemukasta musiikkimenoa on tietysti tarjolla. Riku Nieminen, Iiro Rantala ja Sara Puljula nähdään ronskilla huumorilla maustetussa Kumma peruna -esityksessä. Viime vuonna telttayleisön valloittanut kapellimestarikolmikko Eeva Kontu, Anna-Mari Kähärä ja Jussi Tuurna on kutsuttu esiintymään tänäkin kesänä – mukana 2000-luvun näyttämömusiikin äärellä ovat laulaja-näyttelijät Maria Ylipää ja Jukka Nylund.

Ohjelmateltan ohjelmiston on suunnitellut Mervi Paavilainen.

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimpiä teatterifestivaaleja, joka esittelee suomalaisen teatterin kiinnostavimmat ja päivänpolttavimmat esitykset ja tarjoaa kansainvälisiä huippuvierailuja ympäri maailman. Vuonna 2018 Tampereen Teatterikesä viettää 50-vuotisjuhlia.

www.teatterikesa.fi

Muita festivaaleja Näytä kaikki

1 / 14

2 / 14

3 / 14

4 / 14

5 / 14

6 / 14

7 / 14

8 / 14

9 / 14

10 / 14

11 / 14

12 / 14

13 / 14

14 / 14
  • Yhteistyössä: