Etusivu » Kaikki festivaalit » » Tampereen Teatterikesä

Tampereen Teatterikesä
03.08.2015 - 09.08.2015



Tietoa festivaalista

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista, joka toimii näyteikkunana sekä suomalaisen että kansainvälisen teatterin parhaimmistoon. Teatterikesän korkealaatuinen ohjelmisto esittelee uutta draamaa, modernisoituja klassikkoja, tanssiteatteria, nykysirkusta ja katuteatteria.

Tapahtuman luonne

Teatteri ja kirjallisuus Kirjallisuus, runous Kursseja Ohjelmaa nuorille Seminaareja, luentoja Sirkus Teatteri Viihdemusiikki Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia VIP-paketteja

Kuvagalleria

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.teatterikesa.fi
Sähköposti info@teatterikesa.fi
Festivaaliosoite Tullikamarin aukio 2, Tampere Katso kohde kartalla
Puhelin+358 3 214 0992
ToimistoTullikamarin aukio 2, FI-33100 Tampere

Festivaali kartalla

Teatterikesän synty

Tampereen Teatterikesä perustettiin vuonna 1968. 60-luvulla elettiin kulttuurivallankumouksen aikakautta, jonka kuohuissa Aamulehden kriitikko ja tulinen teatterimies Olavi Veistäjä esitti ajatuksen teatterifestivaalista kaupunginjohtaja Erkki Lindforsille.

Syksyllä 1968 Tampereen kaupunki ryhtyi Tampereen Teatterikesä ry:n perustajajäseneksi, ja kaupungin johdolla teatteripiirit alkoivat suunnitella ensimmäistä festivaalia seuraavalle elokuulle. Muut perustajatahot olivat Tampereen Teatterikerho, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri sekä kummankin teatterin näyttelijäyhdistykset.

Pyrkimys oli toimia kokoavana, esittävän suomalaisen teatterin katselmuksena. Näin tapahtuikin – Teatterikesä tarjosi mahdollisuuden vertailla ja luoda kokonaiskuvaa teattereista. Lisäksi se antoi erinomaiset puitteet seminaareille, neuvotteluille ja kokouksille.

Ensimmäisen Teatterikesän talous pakotti järjestäjät tyytymään valtakunnallisen katselmuksen sijasta tamperelaisten voimien esittelyyn, ja näin myös osa kaupungin harrastajateattereista sai mahdollisuuden tulla mukaan. Varsinainen yllätyspaukku, sekä yleisömagneetti että arvostelumenestys tulikin harrastajien riveistä: Tampereen Popteatterin kohumusikaali Hair muodosti taloudellisen kivijalan ensimmäiselle Tampereen Teatterikesälle.

Teatterikesän työjaoston puheenjohtajan, Olavi Veistäjän, kauteen 1968–1989 mahtui kolmen vuoden mittaisia katselmusjaksoja neljä, joista ensimmäinen esitteli suomalaista teatteria laajentaen festivaalin valtakunnallisiin mittoihin. 70-luvun puolessavälissä katseltiin kotimaista näytelmää ja vuosikymmenen loppupuoli painottui puolestaan esittelemään teatterivuoden parhaita. Viimeinen kolmikesäinen katselmus nimettiin ”Uudistuvan suomalaisen teatterin katselmukseksi”.

Katselmuksien ohessa esiteltiin vuosittain myös ns. kokovartalokuvia erikseen valituista teattereista, jotka toivat kerralla useamman esityksen Teatterikesään. Kansainvälisiä vierailujakin nähtiin.

Muutoksen tuulet ja elinvoimainen troikka

Vuonna 1990 teatterimaailman grand old lady Vivica Bandler otti ohjelmiston ohjat käsiinsä ja Teatterikesä instituutiona tuuletettiin perin pohjin. Paikallisfestivaalin tasolle juuttuminen sai Bandlerin aikana pisteen – nyt lähdettiin luomaan tuoreempaa yhdistelmää suomalaisesta, pohjoismaisesta ja laajemminkin ottaen kansainvälisestä festivaalista.

Teatterikesän tiedotusta tehostettiin urakalla. Etenkin ulkomaiset kontaktihenkilöt moninkertaistuivat ja kansainvälinen lehdistö kiinnostui jatkuvasti kehittyvästä ja korkeatasoisesta festivaalista. Asiantuntijoita kaikilta teatterimaailman sektoreilta saapui vuosi vuodelta enemmän, kun sana persoonallisesta ohjelmistosta levisi. Teatterikesään valituille näytelmille annettiin nyt tilaa liekehtiä vapaasti ajanhengen ilmiöihin reagoiden ilman etukäteen valittua temaattista linjaa.

Vuonna 1995 taiteellinen johto siirtyi toimivaksi havaittuun malliin, joka on edelleen käytössä Teatterikesässä: Pääohjelmistosta vastaa kolmihenkinen, teatterialan ammattilaisista koostuva tiimi – ”troikka” – yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Ryhmän toimenkuvaan kuuluu satojen kotimaisten ja kansainvälisten teatteriesitysten katsominen ja parhaimmiston valitseminen tiukan seulan läpi.

Teatterikesän nykypäivää

Nykyään Tampereen Teatterikesän mittasuhteet ovat aivan toiset kuin tapahtuman alkuaikoina. Olavi Veistäjän muutaman hengen esikunnasta on siirrytty organisaatioon, jossa työskentelee kymmenittäin ammattitaitoista henkilökuntaa puhumattakaan arvokkaasta talkoovoimasta.

Ohjelmistokokonaisuudet ovat lisääntyneet ja esitysmäärät kasvaneet radikaalisti, kuten vastaavasti myös esitysmäärä. Teatterikesän syntyaikojen perusperiaate on kuitenkin säilynyt: Tampereella nähdään laaja-alainen kattaus suomalaisen teatterin parhaimmistoa. Festivaali on saanut arvokkaan lisänsä kansainvälisestä ohjelmistosta, jonka osuus on Vivica Bandlerin kaudesta lähtien pysynyt kolmasosana pääohjelmistosta.

Neljänkymmenen vuoden aikana Tampereen Teatterikesä on kohonnut Pohjoismaiden ja pohjoisen Euroopan yhdeksi merkittävimmistä festivaaleista.

LÄHTEET

Lehtola, Erkka & Seppälä, Raimo: Taitaa olla piru. Olavi Veistäjän elämä ja teatteri.
WSOY, 1989
Valkonen, Kaija & Markku: Yhtä juhlaa. Finland Festivals. Otava, 1994
Pennanen, Jyri: Julkaisematon artikkeli Pro gradu – tutkielmassa Aika leikkasi hippien hiukset

Jaa tapahtuma

Eturivin ensemblet täyttävät Tampereen Teatterikesän Ohjelmateltan

05.05.2015

Ohjelmateltta nousee osaksi Tampereen Teatterikesää elokuun 4. päivä jo kuudennentoista kerran. Keskustorin tunnelmallisessa kohtaamispaikassa tunteet roihuavat ja kaipuu Pariisiin sykkii voimalla. Ohjelmassa on tietysti myös vauhtia ja särmää! Viiden päivän festivaali tarjoaa yhdeksän iltaesitystä ja yhden iltapäiväkonsertin.

Ohjelmiston avaa tänä vuonna karismaattinen maailmannainen Arja Saijonmaa elämänjanoisilla tulkinnoillaan. Karismaa ei puutu myöskään, kun Jorma Uotinen vie yleisön Pariisin taivaan alle, chansonperinteen kuolemattomien ikivihreiden pariin.

Anna-Mari Kähärä on maalannut monipuolisen musiikkimaiseman esitykseen Palava kaupunki, joka kertoo tarinan jatkosodan helsinkiläisistä. Rooleissa loistavat Kari Hevossaari, Suvi Isotalo, Reetta Ristimäki ja Sinikka Sokka. Huippukokoonpanot jatkuvat edelleen draamallisessa konsertissa Sallittu!, jossa seitsemänhenkinen ryhmä tulkitsee Maija Kaunismaan sävellyksiä ja Anna Krogeruksen sanoituksia – mukana ovat mm. Laura Malmivaara, Matleena Kuusniemi ja Zarkus Poussa.

Estradin suurin ensemble muodostuu yhdeksästä tamperelaislahjakkuudesta, jotka saattavat ensi-iltaan kokoelman Juha Juntun musiikkia sekä kappaleita menneistä ja tulevista teatteriproduktioista esityksessä Omaa, lainattua ja varastettua. Teltta saa edellisvuoden tapaan vieraita myös Turusta: yleisö pääsee nyt tutustumaan Paul Simonin lyyrisiin helmiin tuoreina suomennoksina, kolmihenkisen kokoonpanon esittämänä.

Ei Ohjelmatelttaa ilman Kaj Chydeniusta! Konsertissa Lähtevien laivojen satama maestron pianon ympärille kokoontuvat Antti Holma ja Taru Nyman. Yleisön herkistää myös Kirsi Poutasen sielukas fadolaulu Esa Helasvuon pianoimprovisaatioiden pyörteissä. Ainutlaatuinen haitarin ja rumpujen duo soi rehevän riemukkaasti, kun Kimmo Pohjonen ja Saana Pohjonen esittävät huikeita kappaleitaan.

Ohjelmateltassa saadaan nauttia tänä vuonna myös iltapäiväkonsertista, kun barokkiyhtye Cornucopia yhdessä Janne Marja-ahon kanssa taipuu ainutlaatuisiin versioihin Jacques Brelin tuotannosta ja barokin lauluista.

www.teatterikesa.fi/ohjelmateltta

Teatterikesä 2015 kysyy: Mihin me kuulumme toisten keskellä?

05.05.2015

Tampereen Teatterikesä järjestetään 47. kerran 3.–9. elokuuta 2015. Tämän kesän esitykset käsittelevät kuulumista ja liittymistä. Millä tavoin liitymme toinen toisiimme, mihin me kuulumme perheemme, sukumme, yhteisömme historiassa? Miten löydämme paikkamme ja miten toiset muokkaavat sitä?

Festivaaliviikolla Pääohjelmiston vieraaksi saapuu 19 teatteriryhmää, joista kahdeksan on kansainvälistä. Esityksiä on kaikkiaan 41.

 

Esiin nousevat perhe ja suku

Itsensä etsimisen ja löytämisen tematiikka näkyy elokuussa Tampereella: irlantilainen Belfast Boy on tositapahtumiin perustuva tarina tanssijasta, gaystä, joka on päätynyt elämänsä ensimmäiseen terapiaistuntoon. Englannista festivaalille saapuvat Amy ja Rosanna Cade: tosielämän sisarusten esitys Sister löytää alastomuuden pinnan alta hyväksynnän ja rakkauden toisiaan ja perhettään kohtaan.

Kuvat perheestä ja perheen jättämistä muistijäljistä piirtyvät yleisön eteen muissakin Pääohjelmiston esityksissä. Islantilaisen DFM Companyn esittämä ja Pétur Ármannssonin käsikirjoittama Petra on sympaattinen teos muistoista ja suvun tarinoista. Se on saanut inspiraationsa teatterintekijän persoonallisesta kiviä keränneestä isomummosta. Uppsalan kaupunginteatterin modernisoidussa Tšehovin Vanja-enossa roolihahmot tarrautuvat elämänvalheisiin yhtä tunnistettavasti kuin sata vuotta sitten. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu opiskelijoiden Seidi ja Ruusu Haarlan Traumaruumis tarkastelee sitä, miten ruumis, ei niinkään mieli, muistaa vanhemman ja lapsen väliset valtasuhteet.

 

Kaksi kertaa Milja Sarkola ja Yana Ross

Tämän hetken omaäänisimpiin kotimaisiin teatterintekijöihin kuuluva Milja Sarkola vierailee Teatterikesässä kahden esityksen voimin. Hänen Lilla Teaterniin ohjaamansa Kattona tähtitaivas kertoo elämänmyönteisen kasvutarinan 13-vuotiaasta Jennasta. Q-teatterin Jotain toista on puolestaan Sarkolan havainnoissaan tarkka teos seksuaalisesta halusta. Se nostaa esiin Teatterikesän teemoja omasta henkilöhistoriasta ja laajemmasta kuulumisesta sukuun, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Tuplaohjauksen Teatterikesän näyttämöille tuo myös kansainvälisesti arvostettu ohjaaja Yana Ross. Vanja-enon lisäksi hän vastaa puolalaisen Teatr Łaźnia Nowan Request Concert -esityksestä, jossa yksinäinen 50-vuotias virkanainen häviää näkymättömiin suurkaupungin sykkeeseen. Sanattoman teoksen esittää Puolan tunnetuimpiin näyttelijöihin kuuluva Danuta Stenka.

Naisen yksinäisyys on läsnä myös rovaniemeläisen Teatteri Aurore B:n monologissa Helene, joka tuo aistivoimaisen taiteilijan, Helene Schjerfbeckin elämänvaiheet näyttämölle. Pääohjelmiston yhden naisen esitykset kietoutuvat valinnanvapauden ja -oikeuden ympärille.

 

Nuoret kohdevalossa

Pääohjelmiston esityksissä etsitään omaa paikkaa, kuulumista johonkin ja kykyä kohdella toista ihmistä oikein. Tämä koskee erityisesti nuorten ja aikuisten välistä suhdetta. Hollantilainen Woe on Edit Kaldorin ja nuorten työryhmän yhteistyön hedelmä. Kolme teiniä vie katsojat tavallisiin lapsuusmuistoihin, jotka pikkuhiljaa korvautuvat tarinoilla hylkäämisestä ja hyväksikäytöstä.

Kajaanin Kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin Tänään koulun jälkeen on näyttelijä Janne Kinnusen kokemuspohjainen esitys koulukiusaamisesta ja kiusaamisen hiljaisista hyväksyjistä. Turun Kaupunginteatterin ja Turun Nuoren Teatterin Meganin tarina kertoo myös todellisen tarinan: Hilkka-Liisa Iivanaisen ohjaama ajankohtaisdraama tuo näyttämölle nettikiusaamisen kaikessa raadollisuudessaan.

 

Peritystä uutta

Teatterikesässä voi tänä vuonna seurata erityistä teemaa, jossa peritystä on tehty itselle henkilökohtaista ja sitä kautta täysin uutta. Näihin esityksiin kuuluvat mm. Zodiakin kaksi tuotantoa: Dirty Dancing tutkii sitä, mikä 2010-luvulla voisi olla likaista, rivoa ja sopimatonta. Elina Pirisen Personal Symphonic Moment suorittaa näyttämöllisen ruumiinavauksen Dimitri Šostakovitšin Leningrad-sinfonialle ja tulkitsee sen nykyhetkeen.

Huumoria ei uuden luomisessa unohdeta. Keskieurooppalaiset villisti hurmannut Mad in Finland nähdään nyt ensi kertaa kotikentällä – ranskalais-suomalaisen sirkusryhmä Galapiat Cirquen show on itseironinen ja hauska upotus suomalaiseen mielenmaisemaan. Suomenruotsalainen Viirus lähestyy teatterille ominaisella keveydellä Marius von Mayenburgin absurdia komediaa Perplex, jossa länsimainen ihminen etsii merkitystä elämälleen.

 

Musiikkiteatteri saapuu festivaalille

Hollantilainen Lars Doberman -musiikkiteatteriryhmä on esityksessään A Bebop Story inspiroitunut jazzin filo-sofiasta ja legendaarisen jazztrumpetisti Chet Bakerin elämästä. Lars Doberman kuuluu tuotantoryhmittymä Orkateriin, joka on tällä hetkellä Hollannin musiikkiteatterin kuumin nimi.

Musiikkiteatteri on siis osa Teatterikesää: tuttuja iskelmiä kuullaan Riihimäen Teatterin esityksessä Harmony Sisters, joka tuo palan suomalaista kulttuurihistoriaa näyttämölle. Elina Snickerin näytelmä käsittelee Valtosen sisarustrion arkea sota-ajan keskellä. Tositapahtumiin perustuva Juha Siltasen Vallankumous kertoo eräästä erikoista vallankumouksesta: Helsingin tuomiokirkko vallattiin 18 tunniksi vuonna 1917. KOM-teatteri on rakentanut Siltasen tekstistä liveorkesterin säestämän, karnevalistisen ja riemukkaan kabareen. Sekä Snickerin että Siltasen näytelmätekstit ovat ehdokkaina Lea-palkinnon saajaksi.

Teatterikesän Pääohjelmiston on valinnut taiteellinen johtoryhmä, johon kuuluvat Kaarina Hazard, Mikko Kanninen ja Mikko Roiha. Festivaalin toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl kuuluu ryhmään työnsä puolesta.

www.teatterikes.fi

 

Tampereen Teatterikesä raottaa esirippua

26.03.2015

Ensi elokuussa Tampereen Teatterikesässä vierailee parikymmentä teatteriryhmää. Yhden esityksen liput tulevat myyntiin perjantaina, Maailman teatteripäivänä 27.3.

Kyseessä on Uppsalan kaupunginteatterin Vanja-eno (Morbror Vanja), jonka on ohjannut Teatterikesässä aikaisemminkin vieraillut, kansainvälistä uraa tekevä Yana Ross.

Anton Tšehovin Vanja-eno on menneenä näytäntökautena kiinnostanut teatterintekijöitä myös Suomessa, ja sitä onkin esitetty esimerkiksi Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa.

Teatterikesässä näytelmästä nähdään modernisoitu, jopa villiksi kehuttu versio, jossa Tšehovin teksti on tuotu tiukasti tähän päivään. Näytelmän miljöö on vaihtunut maatilasta hotelliksi, tee Saarenmaan vodkaksi, ja ilmastonmuutos on todellisempaa kuin koskaan aiemmin. Myös repliikkejä ja rooleja on jaettu uudelleen.

Teatterikesä järjestetään 3.–9. elokuuta. Kaikki Pääohjelmiston ja Ohjelmateltan esitykset tulevat myyntiin 5. toukokuuta.

Vanja-enon esitykset sijoittuvat festivaaliviikon alkuun, tiistaiksi ja keskiviikoksi. Lippuvaraukset ja -myynnin hoitaa Lippupiste. Myös Teatterikesä ottaa vastaan lippuvarauksia numerossa 03 223 1066.

 

Linkki esitykseen:

http://www.teatterikesa.fi/paaohjelmisto/vanja-eno

TAMPEREEN TEATTERIKESÄ photo Micke Sandström

1 / 7
???????????????????????????????????????????????????????????????????

2 / 7
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ photo Klaudyna Schubert

3 / 7
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ Photo Pate Pesonius

4 / 7
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ Photo Sébastien Armengol

5 / 7
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ Photo Stefan Bremer

6 / 7
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ Photo Noora Geagea

7 / 7
  • Yhteistyössä: