Etusivu » Kaikki festivaalit » » Tampereen Teatterikesä

Tampereen Teatterikesä
06.08.2018 - 12.08.2018



Tietoa festivaalista

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista, joka esittelee suomalaisen teatterin kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat esitykset ja tarjoaa kansainvälisiä huippuvierailuja ympäri maailman. Korkealaatuinen ohjelmisto sisältää niin uutta draamaa, nykyteatteria, modernisoituja klassikkoja, tanssiteatteria, nykysirkusta kuin katuteatteriakin – luvassa on seitsemän päivää teatterin juhlaa. Vuonna 2018 Tampereen Teatterikesä viettää 50-vuotisjuhlia.

Tapahtuman luonne

Teatteri ja kirjallisuus Kirjallisuus, runous Kursseja Ohjelmaa nuorille Seminaareja, luentoja Sirkus Teatteri Viihdemusiikki Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia VIP-paketteja

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.teatterikesa.fi
Sähköposti info@teatterikesa.fi
Festivaaliosoite Tullikamarin aukio 2, Tampere Katso kohde kartalla
Puhelin +358 3 214 0992
Toimisto Tullikamarin aukio 2, FI-33100 Tampere

Festivaali kartalla

Teatterikesän synty

Tampereen Teatterikesä perustettiin vuonna 1968. 60-luvulla elettiin kulttuurivallankumouksen aikakautta, jonka kuohuissa Aamulehden kriitikko ja tulinen teatterimies Olavi Veistäjä esitti ajatuksen teatterifestivaalista kaupunginjohtaja Erkki Lindforsille.

Syksyllä 1968 Tampereen kaupunki ryhtyi Tampereen Teatterikesä ry:n perustajajäseneksi, ja kaupungin johdolla teatteripiirit alkoivat suunnitella ensimmäistä festivaalia seuraavalle elokuulle. Muut perustajatahot olivat Tampereen Teatterikerho, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri sekä kummankin teatterin näyttelijäyhdistykset.

Pyrkimys oli toimia kokoavana, esittävän suomalaisen teatterin katselmuksena. Näin tapahtuikin – Teatterikesä tarjosi mahdollisuuden vertailla ja luoda kokonaiskuvaa teattereista. Lisäksi se antoi erinomaiset puitteet seminaareille, neuvotteluille ja kokouksille.

Ensimmäisen Teatterikesän talous pakotti järjestäjät tyytymään valtakunnallisen katselmuksen sijasta tamperelaisten voimien esittelyyn, ja näin myös osa kaupungin harrastajateattereista sai mahdollisuuden tulla mukaan. Varsinainen yllätyspaukku, sekä yleisömagneetti että arvostelumenestys tulikin harrastajien riveistä: Tampereen Popteatterin kohumusikaali Hair muodosti taloudellisen kivijalan ensimmäiselle Tampereen Teatterikesälle.

Teatterikesän työjaoston puheenjohtajan, Olavi Veistäjän, kauteen 1968–1989 mahtui kolmen vuoden mittaisia katselmusjaksoja neljä, joista ensimmäinen esitteli suomalaista teatteria laajentaen festivaalin valtakunnallisiin mittoihin. 70-luvun puolessavälissä katseltiin kotimaista näytelmää ja vuosikymmenen loppupuoli painottui puolestaan esittelemään teatterivuoden parhaita. Viimeinen kolmikesäinen katselmus nimettiin ”Uudistuvan suomalaisen teatterin katselmukseksi”.

Katselmuksien ohessa esiteltiin vuosittain myös ns. kokovartalokuvia erikseen valituista teattereista, jotka toivat kerralla useamman esityksen Teatterikesään. Kansainvälisiä vierailujakin nähtiin.

Muutoksen tuulet ja elinvoimainen troikka

Vuonna 1990 teatterimaailman grand old lady Vivica Bandler otti ohjelmiston ohjat käsiinsä ja Teatterikesä instituutiona tuuletettiin perin pohjin. Paikallisfestivaalin tasolle juuttuminen sai Bandlerin aikana pisteen – nyt lähdettiin luomaan tuoreempaa yhdistelmää suomalaisesta, pohjoismaisesta ja laajemminkin ottaen kansainvälisestä festivaalista.

Teatterikesän tiedotusta tehostettiin urakalla. Etenkin ulkomaiset kontaktihenkilöt moninkertaistuivat ja kansainvälinen lehdistö kiinnostui jatkuvasti kehittyvästä ja korkeatasoisesta festivaalista. Asiantuntijoita kaikilta teatterimaailman sektoreilta saapui vuosi vuodelta enemmän, kun sana persoonallisesta ohjelmistosta levisi. Teatterikesään valituille näytelmille annettiin nyt tilaa liekehtiä vapaasti ajanhengen ilmiöihin reagoiden ilman etukäteen valittua temaattista linjaa.

Vuonna 1995 taiteellinen johto siirtyi toimivaksi havaittuun malliin, joka on edelleen käytössä Teatterikesässä: Pääohjelmistosta vastaa kolmihenkinen, teatterialan ammattilaisista koostuva tiimi – ”troikka” – yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Ryhmän toimenkuvaan kuuluu satojen kotimaisten ja kansainvälisten teatteriesitysten katsominen ja parhaimmiston valitseminen tiukan seulan läpi.

Teatterikesän nykypäivää

Nykyään Tampereen Teatterikesän mittasuhteet ovat aivan toiset kuin tapahtuman alkuaikoina. Olavi Veistäjän muutaman hengen esikunnasta on siirrytty organisaatioon, jossa työskentelee kymmenittäin ammattitaitoista henkilökuntaa puhumattakaan arvokkaasta talkoovoimasta.

Ohjelmistokokonaisuudet ovat lisääntyneet ja esitysmäärät kasvaneet radikaalisti, kuten vastaavasti myös esitysmäärä. Teatterikesän syntyaikojen perusperiaate on kuitenkin säilynyt: Tampereella nähdään laaja-alainen kattaus suomalaisen teatterin parhaimmistoa. Festivaali on saanut arvokkaan lisänsä kansainvälisestä ohjelmistosta, jonka osuus on Vivica Bandlerin kaudesta lähtien pysynyt kolmasosana pääohjelmistosta.

Neljänkymmenen vuoden aikana Tampereen Teatterikesä on kohonnut Pohjoismaiden ja pohjoisen Euroopan yhdeksi merkittävimmistä festivaaleista.

LÄHTEET

Lehtola, Erkka & Seppälä, Raimo: Taitaa olla piru. Olavi Veistäjän elämä ja teatteri.
WSOY, 1989
Valkonen, Kaija & Markku: Yhtä juhlaa. Finland Festivals. Otava, 1994
Pennanen, Jyri: Julkaisematon artikkeli Pro gradu – tutkielmassa Aika leikkasi hippien hiukset

Jaa tapahtuma

Tampereen Teatterikesä: Ensimmäinen Miniteatterikesä Mäntässä -tapahtuma oli onnistunut

23.11.2017

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden yhteistyössä järjestämä Miniteatterikesä Mäntässä -tapahtuma 15.–19. marraskuuta onnistui erinomaisesti ja keräsi hyvin yleisöä. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa oli kuusi esitystä, jotka keräsivät yhteensä lähes 500 katsojaa. Katsomoiden täyttöaste oli 87 prosenttia. Loppuunmyytyjä näytöksiä olivat Juha Hurmeen Puupää-esitys sekä Kati Outisen monologi Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Viikonlopun aikana museoissa vieraili yli 700 kävijää.

– Olemme erittäin tyytyväisiä tapahtuman kävijämäärään ja sen lämminhenkiseen tunnelmaan. Saimme erityiskiitosta siitä, että näin sateisena ja pimeänä vuodenaikana tarjoamme katsojille puhuttelevia ja vahvoja esityksiä, viihdyttäviä musiikkinumeroita ja riemullista tanssia, kertoo Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl.

–  Hienoa, että meille tarjoutui mahdollisuus yhdessä teatterin ammattilaisten kanssa tarjota korkeatasoisia esityksiä pienessä kotikaupungissamme, jossa näytelmien näkeminen on harvinaista herkkua. Miniteatterikesän upea yleisömenestys osoitti, että teatteritaidetta kaivataan Mänttä-Vilppulassa, Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski sanoo.

Yhteistyössä Teatterikesän ja Serlachius-museoiden kanssa tapahtuman järjestivät ravintola Gösta, Mäntän Klubi ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Tapahtuman päätukija oli Majaoja-säätiö.

Tampereen Teatterikesän ja Serlachius-museoiden suunnitelmissa on järjestää tapahtuma myös tulevaisuudessa. – Tavoitteena on jatkaa Miniteatterikesää Mänttä-Vilppulan syksyssä – mahdollisesti jopa vuosittain, Päivi Viherkoski sanoo.

Muita festivaaleja Näytä kaikki

1 / 14

2 / 14

3 / 14

4 / 14

5 / 14

6 / 14

7 / 14

8 / 14

9 / 14

10 / 14

11 / 14

12 / 14

13 / 14

14 / 14
  • Yhteistyössä: