Etusivu » Kaikki festivaalit » » Tampereen Teatterikesä

Tampereen Teatterikesä
06.08.2018 - 12.08.2018



Tietoa festivaalista

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista, joka toimii näyteikkunana sekä suomalaisen että kansainvälisen teatterin parhaimmistoon. Teatterikesän korkealaatuinen ohjelmisto esittelee uutta draamaa, modernisoituja klassikkoja, tanssiteatteria, nykysirkusta ja katuteatteria.

Tapahtuman luonne

Teatteri ja kirjallisuus Kirjallisuus, runous Kursseja Ohjelmaa nuorille Seminaareja, luentoja Sirkus Teatteri Viihdemusiikki Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia VIP-paketteja

Kuvagalleria

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.teatterikesa.fi
Sähköposti info@teatterikesa.fi
Festivaaliosoite Tullikamarin aukio 2, Tampere Katso kohde kartalla
Puhelin +358 3 214 0992
Toimisto Tullikamarin aukio 2, FI-33100 Tampere

Festivaali kartalla

Teatterikesän synty

Tampereen Teatterikesä perustettiin vuonna 1968. 60-luvulla elettiin kulttuurivallankumouksen aikakautta, jonka kuohuissa Aamulehden kriitikko ja tulinen teatterimies Olavi Veistäjä esitti ajatuksen teatterifestivaalista kaupunginjohtaja Erkki Lindforsille.

Syksyllä 1968 Tampereen kaupunki ryhtyi Tampereen Teatterikesä ry:n perustajajäseneksi, ja kaupungin johdolla teatteripiirit alkoivat suunnitella ensimmäistä festivaalia seuraavalle elokuulle. Muut perustajatahot olivat Tampereen Teatterikerho, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri sekä kummankin teatterin näyttelijäyhdistykset.

Pyrkimys oli toimia kokoavana, esittävän suomalaisen teatterin katselmuksena. Näin tapahtuikin – Teatterikesä tarjosi mahdollisuuden vertailla ja luoda kokonaiskuvaa teattereista. Lisäksi se antoi erinomaiset puitteet seminaareille, neuvotteluille ja kokouksille.

Ensimmäisen Teatterikesän talous pakotti järjestäjät tyytymään valtakunnallisen katselmuksen sijasta tamperelaisten voimien esittelyyn, ja näin myös osa kaupungin harrastajateattereista sai mahdollisuuden tulla mukaan. Varsinainen yllätyspaukku, sekä yleisömagneetti että arvostelumenestys tulikin harrastajien riveistä: Tampereen Popteatterin kohumusikaali Hair muodosti taloudellisen kivijalan ensimmäiselle Tampereen Teatterikesälle.

Teatterikesän työjaoston puheenjohtajan, Olavi Veistäjän, kauteen 1968–1989 mahtui kolmen vuoden mittaisia katselmusjaksoja neljä, joista ensimmäinen esitteli suomalaista teatteria laajentaen festivaalin valtakunnallisiin mittoihin. 70-luvun puolessavälissä katseltiin kotimaista näytelmää ja vuosikymmenen loppupuoli painottui puolestaan esittelemään teatterivuoden parhaita. Viimeinen kolmikesäinen katselmus nimettiin ”Uudistuvan suomalaisen teatterin katselmukseksi”.

Katselmuksien ohessa esiteltiin vuosittain myös ns. kokovartalokuvia erikseen valituista teattereista, jotka toivat kerralla useamman esityksen Teatterikesään. Kansainvälisiä vierailujakin nähtiin.

Muutoksen tuulet ja elinvoimainen troikka

Vuonna 1990 teatterimaailman grand old lady Vivica Bandler otti ohjelmiston ohjat käsiinsä ja Teatterikesä instituutiona tuuletettiin perin pohjin. Paikallisfestivaalin tasolle juuttuminen sai Bandlerin aikana pisteen – nyt lähdettiin luomaan tuoreempaa yhdistelmää suomalaisesta, pohjoismaisesta ja laajemminkin ottaen kansainvälisestä festivaalista.

Teatterikesän tiedotusta tehostettiin urakalla. Etenkin ulkomaiset kontaktihenkilöt moninkertaistuivat ja kansainvälinen lehdistö kiinnostui jatkuvasti kehittyvästä ja korkeatasoisesta festivaalista. Asiantuntijoita kaikilta teatterimaailman sektoreilta saapui vuosi vuodelta enemmän, kun sana persoonallisesta ohjelmistosta levisi. Teatterikesään valituille näytelmille annettiin nyt tilaa liekehtiä vapaasti ajanhengen ilmiöihin reagoiden ilman etukäteen valittua temaattista linjaa.

Vuonna 1995 taiteellinen johto siirtyi toimivaksi havaittuun malliin, joka on edelleen käytössä Teatterikesässä: Pääohjelmistosta vastaa kolmihenkinen, teatterialan ammattilaisista koostuva tiimi – ”troikka” – yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Ryhmän toimenkuvaan kuuluu satojen kotimaisten ja kansainvälisten teatteriesitysten katsominen ja parhaimmiston valitseminen tiukan seulan läpi.

Teatterikesän nykypäivää

Nykyään Tampereen Teatterikesän mittasuhteet ovat aivan toiset kuin tapahtuman alkuaikoina. Olavi Veistäjän muutaman hengen esikunnasta on siirrytty organisaatioon, jossa työskentelee kymmenittäin ammattitaitoista henkilökuntaa puhumattakaan arvokkaasta talkoovoimasta.

Ohjelmistokokonaisuudet ovat lisääntyneet ja esitysmäärät kasvaneet radikaalisti, kuten vastaavasti myös esitysmäärä. Teatterikesän syntyaikojen perusperiaate on kuitenkin säilynyt: Tampereella nähdään laaja-alainen kattaus suomalaisen teatterin parhaimmistoa. Festivaali on saanut arvokkaan lisänsä kansainvälisestä ohjelmistosta, jonka osuus on Vivica Bandlerin kaudesta lähtien pysynyt kolmasosana pääohjelmistosta.

Neljänkymmenen vuoden aikana Tampereen Teatterikesä on kohonnut Pohjoismaiden ja pohjoisen Euroopan yhdeksi merkittävimmistä festivaaleista.

LÄHTEET

Lehtola, Erkka & Seppälä, Raimo: Taitaa olla piru. Olavi Veistäjän elämä ja teatteri.
WSOY, 1989
Valkonen, Kaija & Markku: Yhtä juhlaa. Finland Festivals. Otava, 1994
Pennanen, Jyri: Julkaisematon artikkeli Pro gradu – tutkielmassa Aika leikkasi hippien hiukset

Jaa tapahtuma

Tampereen Teatterikesän vahva sisältö houkutti katsojia

14.08.2017

Tampereen Teatterikesän pääohjelmisto keräsi 7948 katsojaa ja täytti asetetut katsojatavoitteet. Loppuunmyytyjä näytöksiä oli kaikkiaan 20. Katsomoiden täyttöaste oli 78,4 %. Eniten yleisöä kotimaisista teoksista keräsivät Turun Kaupunginteatterin Tom of Finland 1490 katsojalla, Kansallisteatterin Arktinen hysteria 757 katsojalla sekä Kuopion kaupunginteatterin ja Tanssiteatteri Minimin Vaimoni, Casanova 601 katsojalla. Kansainvälisistä esityksistä loppuunmyytyjä olivat belgialaisen Miet Warlopin Fruits of Labor ja ruotsalaisen Lumor Teaterin People Respect Me Now.

– Olen erittäin iloinen, kuinka paljon esitykset vaikuttivat ja puhuttelivat yleisöä laajalla tunneskaalalla. Se palaute, minkä olemme saaneet on, että ohjelmisto oli rohkea ja vahva, toteaa toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl.

Ohjelmateltan esityksiä oli 10 ja niissä katsojia kaikkiaan 2002. Loppuunmyytyjä telttaohjelmiston esityksiä olivat Kaj Chydeniuksen konsertti Rakkauden kaivo, Ritva Oksasen ja Pedro Hietasen lauluilta Älä jätä sinua yksin, Werner Brosin ja Tuomari Nurmion konsertit sekä Kontu-Kähärä-Tuurna -kokoonpanon esitys Tämän vuosituhannen näyttämömusiikkia.

OFF Tampere -ohjelmisto keräsi 36 ryhmää, 39 esitystä ja 104 näytöstä. OFF-ohjelmiston kävijämäärä Cirkus Ruska -festivaalin katusirkusesityksineen kohoaa yli 14 000:een.

Sokos Hotels Tampereen ja Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa järjestettävä ravintolafestivaali Encorebaana keräsi seitsemään eri ravintolaan yhteensä yli 1200 katsojaa. Tänä vuonna ilmaistapahtuman suosituimmiksi nousivat improvisaatioteatteri Snorkkelin esitys sekä Pintandwefall-yhtye.

Tapahtumien Yöhön torstaina 10.8. osallistui 90 järjestävää tahoa. Tapahtumia oli yhteensä 211, joista suuri enemmistö, 191, oli ilmaistapahtumia. Yleisömäärä oli runsas 28 000. Tullikamarinaukion ja Pakkahuoneen aukion sekä Hämeenpuiston tapahtumat vetivät tuhansittain väkeä.

Teatterikesässä oli kaikkiaan lähes 300 ilmaistapahtumaa.

Pohjoismaiden suurin ammattiteatterifestivaali viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhlia. Tapahtuma järjestetään 6.–12.8.2018. Pääohjelmiston esitysvalinnoista vastaa uusi taiteellinen johtoryhmä Miko Jaakkola, Hilkka-Liisa Iivanainen ja Aleksis Meaney. Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl osallistuu ohjelmistovalintoihin toimensa puolesta.

Tarkemmat kävijätilastot ja kokonaiskävijämäärä ilmoitetaan syyskuun alussa.

Miniteatterikesä Mäntässä -tapahtuma marraskuussa

Marraskuussa, 17.–19.11.2017, Tampereen Teatterikesä toteuttaa yhdessä Serlachius-museoiden kanssa Miniteatterikesä Mäntässä -tapahtuman Mänttä-Vilppulaan. Ensi kertaa järjestettävän tapahtuman ohjelmisto julkistetaan kokonaisuudessaan elokuun lopussa. Samalla käynnistyy lipunmyynti Serlachius-museoissa.

www.teatterikesa.fi

Tampereen Teatterikesän taiteelliseen johtoon Hilkka-Liisa Iivanainen ja Aleksis Meaney – johtoryhmässä jatkaa Miko Jaakkola

11.08.2017

Teatterikesän hallitus on kokouksessaan 1.8.2017 valinnut festivaalin taiteelliseen johtoryhmään kolmivuotiskaudelle kaksi uutta jäsentä: ohjaaja-käsikirjoittaja Hilkka-Liisa Iivanaisen sekä ohjaaja Aleksis Meaneyn. Aiemmasta kokoonpanosta johtoryhmässä jatkaa ohjaaja Miko Jaakkola, ja sen jättävät ohjaaja-käsikirjoittaja Milja Sarkola ja ohjaaja Erik Söderblom. Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl toimii työnsä puolesta taiteellisen johtoryhmän jäsenenä.

Hilkka-Liisa (Hili) Iivanainen (s. 1980, Lieksa) on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2010 teatteritaiteen maisteriksi, ohjauksen koulutusohjelmasta. Hän on opiskellut myös Yhdysvalloissa, Chicagossa teatteri- ja esitystaidetta. Tällä hetkellä Iivanainen opiskelee Tulevaisuuden tutkimuksen maisteriopintoja Turun Kauppakorkeakoulussa. Kotkan Kaupunginteatterissa hän oli kiinnityksellä vuosina 2010–2012. Vuodesta 2016 lähtien Iivanainen on toiminut Teatteri Jurkan taiteellisena johtajana. Iivanaisen ohjaukset ovat pääsääntöisesti nykydraamojen kantaesityksiä sekä monitaiteellisia näyttämöteoksia, mukaan mahtuu pienoisoopperoitakin. Iivanaisen ohjauksia on ollut esillä kotimaisten teattereiden ja konserttisalien lisäksi ulkomailla mm. Drama Fest Mexicossa. Hän on tehnyt myös kuunnelmia Yleisradion Radioteatteriin sekä opettanut Teatterikorkeakoulussa.

Aleksis Meaney (s. 1979, Joensuu) on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2010 teatteritaiteen maisteriksi, ohjauksen koulutusohjelmasta. Hänellä on lisäksi filosofian maisterin tutkinto Tampereen yliopistosta. Hänet tunnetaan mm. Kansallisteatterin ohjauksistaan Juurihoito (2016) ja Metsäjätti (2013). Meaney on ohjannut myös Svenska Teaterniin, Kokkolan, Joensuun ja Turun Kaupunginteattereihin sekä Ryhmäteatteriin, ja tehnyt lukudraamaohjauksia ja näytelmien käännöstöitä. Hän on ohjannut esityksiä neljälle eri kielelle (suomi, englanti, unkari ja ruotsi) ja hänen ohjauksiaan on esitetty ulkomailla mm. Skotlannissa (Edinburgh Fringe -festivaalilla), Unkarissa ja Kiinassa. Vuosina 2014–2015 Meaney toimi STAGE-festivaalien taiteellisen suunnitteluryhmän jäsenenä.

Miko Jaakkola (s. 1969, Orimattila) valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000, ohjauksen koulutusohjelmasta. Jaakkola työskenteli Kajaanin kaupunginteatterin johtajana ja ohjaajana 2009–2015. Ennen Kajaanin kauttaan hän toimi viisi vuotta Teatteri Takomon taiteellisena johtajana ja ohjaajana. Hän on tehnyt useita ohjauksia sekä laitosteattereihin että vapaille ryhmille. Teatterikesän taiteellisen johtoryhmän jäsenenä hän ollut vuodesta 2015 lähtien. Jaakkola aloitti elokuun alussa Kotkan kaupunginteatterin johtajana.

www.teatterikesa.fi

1 / 9

2 / 9

3 / 9

4 / 9

5 / 9

6 / 9

7 / 9

8 / 9

9 / 9
  • Yhteistyössä: