Etusivu » Kaikki festivaalit » » Tampereen Teatterikesä

Tampereen Teatterikesä
07.08.2017 - 13.08.2017



Tietoa festivaalista

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista, joka toimii näyteikkunana sekä suomalaisen että kansainvälisen teatterin parhaimmistoon. Teatterikesän korkealaatuinen ohjelmisto esittelee uutta draamaa, modernisoituja klassikkoja, tanssiteatteria, nykysirkusta ja katuteatteria.

Tapahtuman luonne

Teatteri ja kirjallisuus Kirjallisuus, runous Kursseja Ohjelmaa nuorille Seminaareja, luentoja Sirkus Teatteri Viihdemusiikki Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia VIP-paketteja

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.teatterikesa.fi
Sähköposti info@teatterikesa.fi
Festivaaliosoite Tullikamarin aukio 2, Tampere Katso kohde kartalla
Puhelin+358 3 214 0992
ToimistoTullikamarin aukio 2, FI-33100 Tampere

Festivaali kartalla

Teatterikesän synty

Tampereen Teatterikesä perustettiin vuonna 1968. 60-luvulla elettiin kulttuurivallankumouksen aikakautta, jonka kuohuissa Aamulehden kriitikko ja tulinen teatterimies Olavi Veistäjä esitti ajatuksen teatterifestivaalista kaupunginjohtaja Erkki Lindforsille.

Syksyllä 1968 Tampereen kaupunki ryhtyi Tampereen Teatterikesä ry:n perustajajäseneksi, ja kaupungin johdolla teatteripiirit alkoivat suunnitella ensimmäistä festivaalia seuraavalle elokuulle. Muut perustajatahot olivat Tampereen Teatterikerho, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri sekä kummankin teatterin näyttelijäyhdistykset.

Pyrkimys oli toimia kokoavana, esittävän suomalaisen teatterin katselmuksena. Näin tapahtuikin – Teatterikesä tarjosi mahdollisuuden vertailla ja luoda kokonaiskuvaa teattereista. Lisäksi se antoi erinomaiset puitteet seminaareille, neuvotteluille ja kokouksille.

Ensimmäisen Teatterikesän talous pakotti järjestäjät tyytymään valtakunnallisen katselmuksen sijasta tamperelaisten voimien esittelyyn, ja näin myös osa kaupungin harrastajateattereista sai mahdollisuuden tulla mukaan. Varsinainen yllätyspaukku, sekä yleisömagneetti että arvostelumenestys tulikin harrastajien riveistä: Tampereen Popteatterin kohumusikaali Hair muodosti taloudellisen kivijalan ensimmäiselle Tampereen Teatterikesälle.

Teatterikesän työjaoston puheenjohtajan, Olavi Veistäjän, kauteen 1968–1989 mahtui kolmen vuoden mittaisia katselmusjaksoja neljä, joista ensimmäinen esitteli suomalaista teatteria laajentaen festivaalin valtakunnallisiin mittoihin. 70-luvun puolessavälissä katseltiin kotimaista näytelmää ja vuosikymmenen loppupuoli painottui puolestaan esittelemään teatterivuoden parhaita. Viimeinen kolmikesäinen katselmus nimettiin ”Uudistuvan suomalaisen teatterin katselmukseksi”.

Katselmuksien ohessa esiteltiin vuosittain myös ns. kokovartalokuvia erikseen valituista teattereista, jotka toivat kerralla useamman esityksen Teatterikesään. Kansainvälisiä vierailujakin nähtiin.

Muutoksen tuulet ja elinvoimainen troikka

Vuonna 1990 teatterimaailman grand old lady Vivica Bandler otti ohjelmiston ohjat käsiinsä ja Teatterikesä instituutiona tuuletettiin perin pohjin. Paikallisfestivaalin tasolle juuttuminen sai Bandlerin aikana pisteen – nyt lähdettiin luomaan tuoreempaa yhdistelmää suomalaisesta, pohjoismaisesta ja laajemminkin ottaen kansainvälisestä festivaalista.

Teatterikesän tiedotusta tehostettiin urakalla. Etenkin ulkomaiset kontaktihenkilöt moninkertaistuivat ja kansainvälinen lehdistö kiinnostui jatkuvasti kehittyvästä ja korkeatasoisesta festivaalista. Asiantuntijoita kaikilta teatterimaailman sektoreilta saapui vuosi vuodelta enemmän, kun sana persoonallisesta ohjelmistosta levisi. Teatterikesään valituille näytelmille annettiin nyt tilaa liekehtiä vapaasti ajanhengen ilmiöihin reagoiden ilman etukäteen valittua temaattista linjaa.

Vuonna 1995 taiteellinen johto siirtyi toimivaksi havaittuun malliin, joka on edelleen käytössä Teatterikesässä: Pääohjelmistosta vastaa kolmihenkinen, teatterialan ammattilaisista koostuva tiimi – ”troikka” – yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Ryhmän toimenkuvaan kuuluu satojen kotimaisten ja kansainvälisten teatteriesitysten katsominen ja parhaimmiston valitseminen tiukan seulan läpi.

Teatterikesän nykypäivää

Nykyään Tampereen Teatterikesän mittasuhteet ovat aivan toiset kuin tapahtuman alkuaikoina. Olavi Veistäjän muutaman hengen esikunnasta on siirrytty organisaatioon, jossa työskentelee kymmenittäin ammattitaitoista henkilökuntaa puhumattakaan arvokkaasta talkoovoimasta.

Ohjelmistokokonaisuudet ovat lisääntyneet ja esitysmäärät kasvaneet radikaalisti, kuten vastaavasti myös esitysmäärä. Teatterikesän syntyaikojen perusperiaate on kuitenkin säilynyt: Tampereella nähdään laaja-alainen kattaus suomalaisen teatterin parhaimmistoa. Festivaali on saanut arvokkaan lisänsä kansainvälisestä ohjelmistosta, jonka osuus on Vivica Bandlerin kaudesta lähtien pysynyt kolmasosana pääohjelmistosta.

Neljänkymmenen vuoden aikana Tampereen Teatterikesä on kohonnut Pohjoismaiden ja pohjoisen Euroopan yhdeksi merkittävimmistä festivaaleista.

LÄHTEET

Lehtola, Erkka & Seppälä, Raimo: Taitaa olla piru. Olavi Veistäjän elämä ja teatteri.
WSOY, 1989
Valkonen, Kaija & Markku: Yhtä juhlaa. Finland Festivals. Otava, 1994
Pennanen, Jyri: Julkaisematon artikkeli Pro gradu – tutkielmassa Aika leikkasi hippien hiukset

Jaa tapahtuma

Tampereen Teatterikesän katsojatavoite täyttyi

08.08.2016

Teatterikesän Pääohjelmiston katsojamäärä kohosi 9 517:ään ja täytti hyvin asetetut katsojatavoitteet. Loppuunmyytyjä näytöksiä oli 19, joukossa muun muassa Kansallisteatterin Onnellisuuden tasavalta, Q-teatterin Tavallisuuden aave, Desiree Burchin Tar Baby ja Haley McGeen I’m Doing This for You. Katsomoiden täyttöaste oli 80.7 %. Eniten yleisöä keräsivät Reykjavikin kaupunginteatterin Lokki 1036 katsojalla sekä Susanna Kuparisen poliitiikkakollektiivin ja Ryhmäteatterin Eduskunta III 1016 katsojalla.

Ohjelmateltan esityksiä oli yhdeksän ja niissä katsojia kaikkiaan 1 703. Loppuunmyytyjä telttaohjelmiston esityksiä olivat kaksi Eeva Kontu Feat. Lauri Viita -esitystä ja Kaj Chydeniuksen, Oona Airolan ja Jussi Chydeniuksen konsertti Kevätöistä unta sekä Tiina Weckströmin ja Jussi Tuurnan lauluilta Tähän on tultu.

25-vuotias OFF Tampere -ohjelmisto oli mahtavampi kuin koskaan. Ohjelmiston avainsanoja olivat monikulttuurisuus ja omaperäisyys. Se keräsi 44 ryhmää, 52 esitystä ja 121 näytöstä. OFF-ohjelmiston kävijämäärä täsmentyy myöhemmin.

Sokos Hotels Tampereen ja Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa järjestettävä ilmaistapahtuma ravintolafestivaali Encorebaana keräsi kahdeksaan eri ravintolaan yleisöä yhteensä 1200. Tänä vuonna suosituimmiksi nousivat lauluyhtye Aurinkoradio sekä Electric Beat Orgy. Ohjelmistoon kuuluivat myös Tampereen Sokoksen näyteikkunassa esiintyneet elävät mallinuket, Tanssiteatteri MD:n tanssijat.

Tapahtumien Yöhön osallistui 79 järjestävää tahoa. Ohjelmaa oli 60 eri esityspaikassa ja tapahtumia oli yhteensä 204, joista suuri enemmistö, 147, oli ilmaistapahtumia. Yleisömäärä täsmentyy myöhemmin.

Teatterikesässä oli kaikkiaan 168 ilmaistapahtumaa.

Festivaalilla viidennen kerran Teatterikesän ja Teatterin tiedotuskeskus TINFOn yhteistyönä järjestetyn suomalaisen teatterin vientitapahtuman, Finnish Showcasen, tilaisuuksiin osallistui yhteensä 54 teatteriammattilaista seitsemästätoista maasta.

Teatterikesän ”kainalossa” järjestettiin myös nuorten teatterifestivaali MURROS ja Circus Ruska -festivaali.

Festivaali järjestetään ensi vuonna 7.–13. elokuuta. Pääohjelmiston esitysvalinnoista vastaa taiteellinen johtoryhmä Milja Sarkola, Miko Jaakkola ja uutena jäsenenä Erik Söderblom. Teatterikesän toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl osallistuu ohjelmistovalintoihin toimensa puolesta.

Tarkemmat kävijätilastot ja kokonaiskävijämäärä ilmoitetaan syyskuussa.

www.teatterikesa.fi

Erik Söderblom Tampereen Teatterikesän taiteelliseen johtoon

03.08.2016

Teatterikesän hallitus on kokouksessaan 29.7.2016 valinnut festivaalin taiteelliseen johtoon ohjaaja Erik Söderblomin. Ohjaaja Mikko Roiha jättää taiteellisen johdon ja siinä jatkavat ohjaaja-käsikirjoittaja Milja Sarkola ja ohjaaja Miko Jaakkola.

Erik Söderblom (s. 1958) aloitti musiikin opintonsa klassisen musiikin parissa instrumentteinaan sello ja piano. Opiskeltuaan aluksi Helsingissä filosofiaa, musiikkitiedettä ja taidehistoriaa Söderblom jatkoi Müncheniin opiskelemaan oopperaohjausta August Everdingin johdolla. Vuosina 1982–1985 hän toimi Helsingin Kamarijousten johtajana ja opiskeli samaan aikaan teatteriohjausta Teatterikorkeakoulussa, josta valmistui vuonna 1987.

Vuosina 1988–1990 Söderblom toimi Turun Kaupunginteatterin ohjaajana. Vuonna 1990 hän siirtyi Helsinkiin kehittämään vastaperustetun Q-teatterin toimintaa yhdessä sukupolvensa eturivin teatterintekijöiden kanssa. Q-teatterissa toteutui sarja esityksiä, kuten Dostojevskin Kirjoituksia kellarista, Shakespearen Hamlet ja Loppiaisaatto sekä Tolstoin Sota ja rauha, jotka myös vierailivat useilla festivaaleilla niin Suomessa kuin ulkomailla. Q-teatteri esitti myös paljon uutta suomalaista draamaa.

Q-teatterin puheenjohtajana Söderblom toimi vuosina 1996–2002. Söderblomin aloitteesta Q-teatteri perusti kansainvälisen Baltic Circle -teatterifestivaalin, jonka ensimmäisenä taiteellisena johtajana hän myös toimi.

Q-teatterissa tekemiensä produktioiden lisäksi Söderblom on ohjannut teatteria ympäri Suomea ja ulkomailla. Ohjauksia on kertynyt lähes sata. Hänen ulkomailla toteutuneista töistään mainittakoon esitys Jouko Turkan näytelmästä Connecting People Tallinnan Von Krahl -teatteriin. Hänen viimeisin teatteriohjauksensa on Viirusteatterissa 2013 toteutunut saksalaisen dramaatikon Dea Loherin Oskuld-näytelmä.

Söderblom on viime vuosina tehnyt myös runsaasti musiikkiteatteria. Suomen kansallisoopperassa Söderblom on ohjannut kotimaisten nykyoopperoiden kantaesityksiä, mm. Tapio Tuomelan ja Paavo Haavikon Äidit ja tyttäret. Vuoden 2008 Helsingin juhlaviikoille hän ohjasi Veli-Matti Puumalan oopperan Anna Liisa kantaesityksen. Hänen töistään mainittakoon myös Turun kulttuuripää-kaupunkivuoden puitteissa marraskuussa 2011 toteutunut Mikko Heiniön ja Juha Siltasen ooppera Eerik XIV, sekin kantaesitys, ja kesällä 2013 New Generation Operan tuotantona esitetty W. A. Mozartin Don Giovanni.

Söderblomin toiminta teatteripedagogina on laaja. Vuosina 1998–2002 hän toimi musiikkiteatteriohjelman taiteellisena johtajana Turun ammattikorkeakoulussa. Vuodesta 2001 vuoteen 2009 hän työskenteli näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisellä laitoksella. Vuosina 2004-2005 hän toimi myös saman yliopiston vararehtorina.

Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtajana Erik Söderblom vaikutti vuosina 2009–2015.

www.teatterikesa.fi

TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Halston Bruce in picture Tar baby

1 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ  - photo Yoshi Omori in picture Frvandlingen

2 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Aki Loponen in picture The Grimm Book of Horrors

3 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Antti Ahonen in picture Onnellisuuden tasavalta

4 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Grimur Bjarnason in picture Lokki

5 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Markus Gårder in picture Rose Rose Rose

6 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Nenad Ketrovic in picture Rikottu ruukku

7 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Pate Pesonius in picture Tavallisuuden aave

8 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photoJukka Kontkanen in picture Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa

9 / 9
  • Yhteistyössä: