Etusivu » Kaikki festivaalit » » Tampereen Teatterikesä

Tampereen Teatterikesä
01.08.2016 - 07.08.2016



Tietoa festivaalista

Tampereen Teatterikesä on yksi Euroopan merkittävimmistä teatterifestivaaleista, joka toimii näyteikkunana sekä suomalaisen että kansainvälisen teatterin parhaimmistoon. Teatterikesän korkealaatuinen ohjelmisto esittelee uutta draamaa, modernisoituja klassikkoja, tanssiteatteria, nykysirkusta ja katuteatteria.

Tapahtuman luonne

Teatteri ja kirjallisuus Kirjallisuus, runous Kursseja Ohjelmaa nuorille Seminaareja, luentoja Sirkus Teatteri Viihdemusiikki Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia VIP-paketteja

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.teatterikesa.fi
Sähköposti info@teatterikesa.fi
Festivaaliosoite Tullikamarin aukio 2, Tampere Katso kohde kartalla
Puhelin+358 3 214 0992
ToimistoTullikamarin aukio 2, FI-33100 Tampere

Festivaali kartalla

Teatterikesän synty

Tampereen Teatterikesä perustettiin vuonna 1968. 60-luvulla elettiin kulttuurivallankumouksen aikakautta, jonka kuohuissa Aamulehden kriitikko ja tulinen teatterimies Olavi Veistäjä esitti ajatuksen teatterifestivaalista kaupunginjohtaja Erkki Lindforsille.

Syksyllä 1968 Tampereen kaupunki ryhtyi Tampereen Teatterikesä ry:n perustajajäseneksi, ja kaupungin johdolla teatteripiirit alkoivat suunnitella ensimmäistä festivaalia seuraavalle elokuulle. Muut perustajatahot olivat Tampereen Teatterikerho, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri sekä kummankin teatterin näyttelijäyhdistykset.

Pyrkimys oli toimia kokoavana, esittävän suomalaisen teatterin katselmuksena. Näin tapahtuikin – Teatterikesä tarjosi mahdollisuuden vertailla ja luoda kokonaiskuvaa teattereista. Lisäksi se antoi erinomaiset puitteet seminaareille, neuvotteluille ja kokouksille.

Ensimmäisen Teatterikesän talous pakotti järjestäjät tyytymään valtakunnallisen katselmuksen sijasta tamperelaisten voimien esittelyyn, ja näin myös osa kaupungin harrastajateattereista sai mahdollisuuden tulla mukaan. Varsinainen yllätyspaukku, sekä yleisömagneetti että arvostelumenestys tulikin harrastajien riveistä: Tampereen Popteatterin kohumusikaali Hair muodosti taloudellisen kivijalan ensimmäiselle Tampereen Teatterikesälle.

Teatterikesän työjaoston puheenjohtajan, Olavi Veistäjän, kauteen 1968–1989 mahtui kolmen vuoden mittaisia katselmusjaksoja neljä, joista ensimmäinen esitteli suomalaista teatteria laajentaen festivaalin valtakunnallisiin mittoihin. 70-luvun puolessavälissä katseltiin kotimaista näytelmää ja vuosikymmenen loppupuoli painottui puolestaan esittelemään teatterivuoden parhaita. Viimeinen kolmikesäinen katselmus nimettiin ”Uudistuvan suomalaisen teatterin katselmukseksi”.

Katselmuksien ohessa esiteltiin vuosittain myös ns. kokovartalokuvia erikseen valituista teattereista, jotka toivat kerralla useamman esityksen Teatterikesään. Kansainvälisiä vierailujakin nähtiin.

Muutoksen tuulet ja elinvoimainen troikka

Vuonna 1990 teatterimaailman grand old lady Vivica Bandler otti ohjelmiston ohjat käsiinsä ja Teatterikesä instituutiona tuuletettiin perin pohjin. Paikallisfestivaalin tasolle juuttuminen sai Bandlerin aikana pisteen – nyt lähdettiin luomaan tuoreempaa yhdistelmää suomalaisesta, pohjoismaisesta ja laajemminkin ottaen kansainvälisestä festivaalista.

Teatterikesän tiedotusta tehostettiin urakalla. Etenkin ulkomaiset kontaktihenkilöt moninkertaistuivat ja kansainvälinen lehdistö kiinnostui jatkuvasti kehittyvästä ja korkeatasoisesta festivaalista. Asiantuntijoita kaikilta teatterimaailman sektoreilta saapui vuosi vuodelta enemmän, kun sana persoonallisesta ohjelmistosta levisi. Teatterikesään valituille näytelmille annettiin nyt tilaa liekehtiä vapaasti ajanhengen ilmiöihin reagoiden ilman etukäteen valittua temaattista linjaa.

Vuonna 1995 taiteellinen johto siirtyi toimivaksi havaittuun malliin, joka on edelleen käytössä Teatterikesässä: Pääohjelmistosta vastaa kolmihenkinen, teatterialan ammattilaisista koostuva tiimi – ”troikka” – yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Ryhmän toimenkuvaan kuuluu satojen kotimaisten ja kansainvälisten teatteriesitysten katsominen ja parhaimmiston valitseminen tiukan seulan läpi.

Teatterikesän nykypäivää

Nykyään Tampereen Teatterikesän mittasuhteet ovat aivan toiset kuin tapahtuman alkuaikoina. Olavi Veistäjän muutaman hengen esikunnasta on siirrytty organisaatioon, jossa työskentelee kymmenittäin ammattitaitoista henkilökuntaa puhumattakaan arvokkaasta talkoovoimasta.

Ohjelmistokokonaisuudet ovat lisääntyneet ja esitysmäärät kasvaneet radikaalisti, kuten vastaavasti myös esitysmäärä. Teatterikesän syntyaikojen perusperiaate on kuitenkin säilynyt: Tampereella nähdään laaja-alainen kattaus suomalaisen teatterin parhaimmistoa. Festivaali on saanut arvokkaan lisänsä kansainvälisestä ohjelmistosta, jonka osuus on Vivica Bandlerin kaudesta lähtien pysynyt kolmasosana pääohjelmistosta.

Neljänkymmenen vuoden aikana Tampereen Teatterikesä on kohonnut Pohjoismaiden ja pohjoisen Euroopan yhdeksi merkittävimmistä festivaaleista.

LÄHTEET

Lehtola, Erkka & Seppälä, Raimo: Taitaa olla piru. Olavi Veistäjän elämä ja teatteri.
WSOY, 1989
Valkonen, Kaija & Markku: Yhtä juhlaa. Finland Festivals. Otava, 1994
Pennanen, Jyri: Julkaisematon artikkeli Pro gradu – tutkielmassa Aika leikkasi hippien hiukset

Jaa tapahtuma

Tampereen Teatterikesä: Ohjelmateltassa nautitaan musiikista, runoudesta ja vahvoista tulkinnoista

03.05.2016

Ohjelmateltta nousee osaksi Tampereen Teatterikesää elokuun 2. päivä jo seitsemännentoista kerran. Keskustorin tunnelmallisessa kohtaamispaikassa nähdään kahdeksan iltaesitystä ja yksi iltapäiväkonsertti.

Ohjelmateltan tiistain avajaisilta kuljettaa Pariisin kaduille. Noora Kiilin luotsaama Chanson D’Amour on ranskalaisen laulelman ikivihreistä sävelmistä kudottu konsertti, jonka tunnelmasta vastaa solistin lisäksi Suomen eturivin muusikoista koostuva orkesteri: Mika Huusari (harmonikka), Lauri Yrjölä (kitara), Petri Mäkiharju (kontrabasso) ja Harri Heininen (rummut).

Tiistain myöhäisillassa esiintyy Sir Elwoodin Vieraskirja, kuusihenkinen kokoonpano, joka soi samaa kaihoa ja karheutta kuin Sir Elwoodin Hiljaiset Värit. Laulaja Juha Lehden ja kitaristi Jussi Virtasen synnyttämässä yhtyeessä runoilija Ilpo Tiihosen tekstit lyövät kättä Elwoodien savuisen keskiolutjatsin
kanssa.

Vääränlainen mies on Kansallisteatterin näyttelijän Kristiina Haltun hersyvä omaelämäkerrallinen lauluilta naisen elämästä. Keskiviikon myöhäisillassa puolestaan esiintyy Poetry Band, joka liikkuu runouden ja musiikin, puhelaulun ja lauletun sanan rajapinnassa persoonallisella tavalla.

Näyttelijä Tiina Weckströmin ja muusikko Jussi Tuurnan lauluilta Tähän on tultu täyttää teltan vahvoilla tunteilla. Artistit luovat musiikillisen hetken elämän risteyksessä, jossa ovat läsnä menneisyys, nykyisyys ja aavistus tulevasta. Lauri Viidan juhlavuoden kunniaksi kapellimestari, säveltäjä-muusikko Eeva Kontu kokoaa telttaan uuden orkesterin. Sekä Viidan runot että manserockin ja suomipopin evergreenit saavat yllättäviä ja räväköitä tulkintoja torstain Tapahtumien Yön kunniaksi.

Ei Ohjelmatelttaa ilman Kaj Chydeniusta! Säveltäjä tuo telttaan tänä vuonna lauluillan Kevätöistä unta, jossa esiintyvät Oona Airola ja Jussi Chydenius. Perjantain myöhäisillassa puolestaan nähdään käsikirjoittaja Eppu Nuotion ja säveltäjä Jukka Nykäsen ajankohtaismusikaali Lintukoto. Musiikkiteatteri
Kapsäkin esitys on kertomus suomalaisista tässä vauhdilla muuttuvassa maassa Euroopan laitamilla.

Ohjelmateltassa saadaan nauttia myös iltapäiväkonsertista, kun ohjelmiston päättää lauantaina kymmenhenkisen kokoonpanon, Lada Nuevon konsertti. Yhtye sulattaa pohjoisen viiman kohmettamat sydämet slaavilais-balkanilaisella mentaliteetillaan.

Tampereen Teatterikesä järjestetään 1.-7.8.2016.

www.teatterikesa.fi

Tampereen Teatterikesän esityksissä etsitään tulevaisuuden suuntaviivoja

03.05.2016

Tampereen Teatterikesä järjestetään 1.–7. elokuuta 48. kerran. Tämän kesän esityksistä festivaalin taiteellinen johtoryhmä – Mikko Roiha, Milja Sarkola ja Miko Jaakkola – kertoo näin: ”Vuonna 2016 kukaan ei osaa varmuudella sanoa mihin suuntaan pitäisi lähteä. Eksyksissä olemisen tunne tuntuu koskevan niin politiikkaa, taloutta kuin henkilökohtaista elämääkin. Teatterikesän Pääohjelmisto heijastelee tätä hämmennystä ja etsii kadonneita suuntaviivoja tulevaisuuden suhteen.”

Festivaalin Pääohjelmistossa on tänä vuonna 20 teatteriryhmää, joista kansainvälisiä on seitsemän. Esityksiä on kaikkiaan 41.

Todellisuuden kuvat

Pääohjelmistossa nähdään esityksiä, jotka käsittelevät tavalla tai toisella todellisuutta. Politiikkakollektiivin ja Ryhmäteatterin Eduskunta-trilogian päätösosa läpivalaisee poliittisia pelejä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Susanna Kuparisen ohjaus on satiiri yhden totuuden maasta.

Aurinkoteatterin aikuisten satu, ajallisesti monikerroksinen musikaali Maa-Tuska pureutuu kulttuurin ja sivistyksen alasajoon metaforan kautta. Omaehtoisen esityksen ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa Juha Mustanoja.

Kansallisteatterin Onnellisuuden tasavalta on eurooppalaisten nykydramaatikkojen kärkeen lukeutuvan Martin Crimpin viiltävän ironinen tutkielma nykyihmisestä ja aikamme vapauden ehdoista. Teoksen on suomentanut ja ohjannut Minna Leino.

Saara Turusen Q-teatteriin käsikirjoittama ja ohjaama Tavallisuuden aave – kuvia kotimaasta puolestaan pohtii nimensä mukaisesti tavallisuutta ja sen tavoittelua, erilaisuuden pelkoa ja joukosta erottumisen kauhua. Esitys vie yhteiskunnalliset kysymykset suoraan perheen sisälle.

 

Neljä puheenvuoroa

Pääohjelmiston neljän puheenvuoron sarja puhuu jännitteistä, joita kiristynyt yhteiskunnallinen tilanne yhteisöille ja yksilöille aiheuttaa.

Noora Dadun Minun Palestiinani avaa tulenarkaa poliittista konfliktia henkilökohtaisen näkökulman kautta. Amerikkalainen koomikko-näyttelijä Desiree Burch taas kertoo komiikan keinoin yksilön kohtaamasta rasismista esityksessään Tar Baby.

Transforces-ryhmän ja ohjaaja Teemu Mäen dokumenttiteatteriesitys Transformations – otteita maskuliinisuuden sanakirjasta pureutuu sukupuolien moninaisuuden kysymyksiin.

Anna Paavilaisen sooloteos PLAY RAPE kertoo alistamisen ja sananvapauden tematiikasta. Omiin kokemuksiinsa pohjaten näyttelijä iskee teatteritaiteen ydinkysymyksiin.

Klassikot nyt

Pääohjelmistossa nähdään myös vahvoja klassikkotulkintoja. Reykjavikin kaupunginteatteri tuo festivaalille Anton Tšehovin ajattoman näytelmän, Lokin, jonka ohjauksesta vastaa kansainvälisesti arvostettu teatterintekijä Yana Ross.

Ohjaaja Igor Vuk Torbica on tarttunut serbilaisen työryhmänsä kanssa Heinrich von Kleistin klassikkoon Rikottu ruukku, jonka teemat, kuten korruptio ja valta-aseman väärinkäyttö, ovat yhä ajankohtaisia.

Koreografi ja tanssija Carl Knifin Svenska Teaterniin ohjaama Förvandlingen (Muodonmuutos) näyttää, miten Franz Kafkan absurdista novellista tehdään fyysisen teatterin keinoin taitava näyttämösovitus.

Jouko ja Juha Turkan 20 vuotta sitten kirjoittama näytelmä Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa on puolestaan saanut ohjaaja Antti Mikkolan käsittelyssä rohkean sovituksen nykyaikaan. Seinäjoen kaupunginteatterin komedia on täynnä vimmaa ja kerroksia.

Riihimäen Teatterin ja Näyttämö 3T:n musiikkiteatteriesitys The Grimm Book of Horrors avaa uusia ovia Grimmin veljesten satumaailman kauhukellareihin.

Uuden sukupolven esitykset

Pääohjelmiston uuden sukupolven esitykset ehdottavat näkemyksiä uusiksi maailmankuviksi.

Ruusu Haarlan Taideyliopiston Tetterikorkeakoulun taiteellinen opinnäytetyö RUSKA – Rakkauden kuva on tragikomedia nuoresta naisesta, joka koittaa saada otteen omasta elämästään.

Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelma Nätyn Hipsterit puolestaan kuljettaa matkalle kohti tuntemattoman kohtaamista ja yhdessätekemistä. Ohjauksesta vastaa teatterityön professori Pauliina Hulkko, ja esiintyjinä ovat keväällä Nätyltä valmistuvat opiskelijat.

Festivaalilla vierailee myös yksi Ruotsin maineikkaimmista lasten- ja nuortenteattereista, ung scen/öst. Rose Rose Rose on valloittava nuoren tytön kasvutarina, jonka kertoo kolme miesnäyttelijää.

Kansainväliset helmet

Sveitsiläisen Thom Luzin ohjaus When I Die – A Ghost Story with Music on voimakkaan musikaalinen ja tunnelmallinen teos, joka pohjautuu tositarinaan automaattisäveltäjä Rosemary Brownista. Islantilaisen Rebel Rebelin A Retrospective – Series of Novels Never Written sen sijaan tutkii, miten kirjallinen teos voidaan kääntää koreografian kielelle.

Kanadalainen koomikko-näyttelijä Haley McGee palaa festivaalille uudella esityksellään I’m Doing This for You. Sirkuksesta vastaa tänä vuonna Suomen kansainvälisin nykysirkusryhmä Race Horse Company. Toista kertaa Suomessa nähtävä Super Sunday on villimiessirkusta parhaimmillaan. Esitys tuotetaan yhteistyössä Circus Ruska Festivalin kanssa.

Pääohjelmiston liput ovat myynnissä tästä päivästä lähtien Lippupisteessä.

www.teatterikesa.fi

TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Halston Bruce in picture Tar baby

1 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ  - photo Yoshi Omori in picture Frvandlingen

2 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Aki Loponen in picture The Grimm Book of Horrors

3 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Antti Ahonen in picture Onnellisuuden tasavalta

4 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Grimur Bjarnason in picture Lokki

5 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Markus Gårder in picture Rose Rose Rose

6 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Nenad Ketrovic in picture Rikottu ruukku

7 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photo Pate Pesonius in picture Tavallisuuden aave

8 / 9
TAMPEREEN TEATTERIKESÄ - photoJukka Kontkanen in picture Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa

9 / 9
  • Yhteistyössä: