Etusivu » Kaikki festivaalit » » Vekara-Varkaus Festivaaliviikko

Vekara-Varkaus Festivaaliviikko
12.06.2017 - 18.06.2017



Tietoa festivaalista

Lasten festivaaliviikolla liikutaan, lauletaan ja tehdään yhdessä taidetta. Leikkimieliset kilpailut, seikkailut ja tapahtumat narraavat aikuisetkin mukaan leikkiin. Vekara-Varkauden tunnelman takaa aito ja monipuolinen ohjelma sekä yhdessäolo.

Tapahtuman luonne

Lasten ja nuorten Kirjallisuus, runous Kursseja Kuvataide Teatteri Työpajoja Viihdemusiikki Alkoholiton Esteetön pääsy Myös ilmaistapahtumia

Tapahtuman yhteystiedot

Verkkosivut www.vekara-varkaus.fi
Sähköposti vekara@varkaus.fi
Festivaaliosoite Varkaus Katso kohde kartalla
Puhelin +358 40 575 0536
Toimisto Wredenkatu 2, PL 1, FI-78201 Varkaus

Festivaali kartalla

Vekara-Varkaus syntyi kesällä 1995 viikon mittaisena lasten kesätapahtumana, josta se on vuosien mittaan kasvanut valtakunnalliseksi festivaaliviikoksi. Vekara-Varkauden oma satuhahmo, Lehtevämies, on syntynyt kirjailija Jukka Itkosen runon pohjalta.

Monipuolisten työpajojen kautta vekaraviikolla opetellaan taiteita ja kädentaitoja, tutustutaan tieteisiin sekä saadaan tietoa lapsia kiinnostavista aihealueista. Moni ammatti tai harrastus saa Vekara-Varkauden työpajassa lapsia ja nuoria kiinnostavan muodon. Perinteet tulevat esille alan harrastusjärjestöjen työpajojen kautta.

Valtakunnallinen Lasten LukuVarkaus kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain osana vekaraviikon ohjelmaa. Vuoden parhaimman lastenkirjan valitsee varkautelainen lapsiraati, ikäluokkansa asiantuntijat.

Leikkimielisissä kilpailuissa lauletaan, valokuvataan ja juostaan. Kunnianosoituksena lasten ketteryydelle ohjelmistoon kuuluu myös suositut Kuperkeikan Suomen Mestaruuskilpailut.

Vekara-Varkauden teema vaihtuu vuosittain tuoden teeman alalta Vekarakummin festivaaliviikon vieraaksi.
Kansainvälistä väriä festivaalille tuovat vierailevat esiintyjäryhmät. Suosikkiohjelmia ovat Avajaisten puistojuhla, Seikkailujen saari, Kalakukko-katujunan kierrokset, Lehtevämiehen puistokonsertti ja Kesäkatuilta.

Vekara-Varkaus on hyvä esimerkki verkostoitumisen voimasta , kun laaja yhteistyöverkosto on vuodesta toiseen rakentamassa Suomen mittakaavassa ainutlaatuista lapsille suunnattua tapahtumaviikkoa. Tapahtumassa kaikilla on lupa olla lapsellinen ja ohjelmisto laaditaan täysin lasten näkökulmasta.

Vekara-Varkauden maksuttomat tilaisuudet ja työpajat mahdollistavat matalan osallistumiskynnyksen ja tukevat saavutettavuutta.

Tervetuloa Vekara-Varkauteen kauempaankin, sillä meillä on tarjolla perheille viihdyttäviä, ohjelmallisia yhdessäolon hetkiä.

 

Jaa tapahtuma

Vekara-Varkaus: Lasten LukuVarkaus 2017 finaalikirjat ja lapsiraati

01.03.2017

Lasten LukuVarkaus kirjallisuuspalkinnon esiraati luki taas hurjan määrän, noin 80 kappaletta, Suomessa suomeksi vuonna 2016 ilmestyneitä lastenromaaneja.

Suomalaisen lastenkirjallisuuden tasoa kuvaa se, että todella monia hyviä ehdokkaita jouduttiin jättämään pois.

Trendinä näytti tänä vuonna olevan se, että monissa kirjoissa yhdistettiin aiempia vuosiakin voimakkaammin fantasiaa ja todellisuutta, näin mm. neljässä finaaliteoksessa. Kaikkia hyviäkään fantasiaromaaneja ei voitu ottaa mukaan. Tänä vuonna fantasiaa ja historiaa yhdistävä tarina pääsi taas kerran ehdolle. Yksi finaalikirjoista on  vertauskuvallinen saturomaani.

Vaikka raati ei yritä valita tarkoituksella erilaisia vaan ainoastaan hyviä kirjoja lapsille, niin tänä vuonna huumori nousi fantasian lisäksi vahvasti esiin. Kuudesta ehdokkaasta neljä edustaa vahvaa huumoripainotusta.

 

Vuonna 2017 Lasten LukuVarkaus -palkinnosta kisaavat seuraavat 6 ehdokasta:

Anneli Kanto: Kulkurikaksikko (Karisto)

Mari Kujanpää: Emman salainen toive (Otava)

Heikki Lehikoinen: Kuningas Faravidin testamentti (Teos)

Salla Simukka: Sisarla (Tammi)

Esko-Pekka Tiitinen: Dada-kissa ja Populuksen popcornit (Lasten Keskus)

Jutta Tynkkynen: Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri (Myllylahti)

 

Kuuden ehdokkaan joukossa oli kaksikin esikoiskirjailijaa, Jutta Tynkkynen ja Heikki Lehikoinen. Vaikka Lehikoinen on arvostettu tietokirjailija, niin nyt hän yllätti lastenkirjallaan. Kuudesta ehdokkaasta vain Mari Kujanpää on ollut aiemmin ehdokkaana.

Raadille suuri yllätys oli se, että kaikki ehdokkaat tulivat eri kustantamoista ja kolme niistä tuli verrattain pienistä kustantamoista (Lasten Keskus, Myllylahti ja Teos). Monena vuonna lähes kaikki ehdokkaat ovat olleet muutaman suuren kustantamon julkaisemia. Vuoden 2017 ehdokkaat kuvastavat tällä tavalla kustantamokentän yleistä kehitystä. Monet raatilaisten lukemista kirjoista, käytännössä noin puolet, olivat erilaisten pienkustantamoiden julkaisemien lisäksi jopa omakustanteita. Tämän vuoden suurena yllätyksenä voi pitää sitä, että perinteinen WSOY jäi ilman ehdokkuutta.

3.500 euron palkinnosta päättävät tänä vuonna kuusi lapsiraatilaista:
Luttilan koulun oppilaat Saimi Turunen (4. lk), Jenni Nikarmaa (5. lk) ja Piitu Ursin (5. lk) sekä Kangaslammin koulun oppilaat Veeti Kiviaho (4. lk), Antti Mikkonen (4. lk) ja Enni Loikkanen (5. lk).

Finaalikirjat valinneeseen esiraatiin kuuluivat Petri Pietiläinen (filosofian lisensiaatti), Minna Heikkinen (myymäläpäällikkö, Suomalainen Kirjakauppa Oy, Varkaus), Katriina Leväinen (osastonjohtaja Varkauden kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto), Maija-Helena Soininen (projektiassistentti, Stora Enso Oyj) sekä Heli Sutinen (tapahtumatuottaja, Navitas Kehitys Oy).

Petri Pietiläinen toimii myös lapsiraadin äänivallattomana sihteerinä.

LukuVarkaus palkinnon voittajakirja julkistetaan ja kirjailija palkitaan keskiviikkona 14.6.2017 Vekara-Varkaus festivaaliviikolla.

 

FINAALIKIRJAT JA –KIRJAILIJAT

 

Anneli Kanto: Kulkurikaksikko (Karisto)

Teoksen kaksi päähenkilöä, Kielo-tyttö ja mäyräkoira Benjamin, eivät luovu ystävyydestään, vaikka koko maailma on sitä vastaan. Tyttö ja koira joutuvat karkumatkalle, sillä Benjaminista tulee rikas, kun sen omistava Täti päättää testamentata omaisuutensa sille.

Ennen kuolemaansa Täti haluaa selvittää, kumpi rakastaa koiraa enemmän sukulaiset vai hänen asianajajansa? Koiraa rakastaa kuitenkin eniten sukulaisperheen pikkutyttö Kielo, joka samalla ymmärtää koiran puhetta. Ne ystävystyvät ja hauska sekä jännittävä seikkailu voi alkaa.

Päähenkilöt karkaavat ahneiden aikuisten kynsistä. Karkumatkalla tulevat tutuiksi niin vankikoppi kuin katusoittajan elämä. Vauhdikas kirja on hauska kuvaus ahneuden voittavasta ystävyydestä.

Anneli Kanto (s. 1950) kirjoittaa televisiokäsikirjoituksia, näytelmiä, ravintolateatteria ja lehtijuttuja sekä tekee dramaturgista työtä. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. Toimittajan töitä hän on tehnyt viime vuosiin saakka.

Kanto on saanut useita palkintoja mm. romaanista Pyöveli Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon. Kannon Huippuvalmentaja (Futistyttö-sarja) on voittanut Anni Polva -palkinnon 2011 ja vuoden 2012 Plättä-palkinnon.

 

Mari Kujanpää: Emman salainen toive (Otava)

Kirjan päähenkilö Emma on kovia kokenut tyttö, joka sijoitetaan isovanhempiensa luokse. Emma tulee ystävällisille vanhuksille yllätyksenä, sillä he eivät tienneet hänestä. Mummin ja ukin naapurissa asuvasta ”täydellisestä” perheestä tulee Emman haaveiden kohde. Hän ystävystyy naapurin kahden tytön kanssa, vaikka kaikki ei mene niin kuin hän itse haluaisi.

Tarina on hyvin valoisa kertomus surullisista ja vaikeistakin nykymaailman kysymyksistä kuten huumeista, ystävyydestä tai sen puutteesta, maallisesta mammonasta ja rakkaudesta. Kirjan Emma saa toisen mahdollisuuden elää uutta elämää. Emma toivoo samanlaista elämää kuin naapurin tytöillä, jotka taas hiukan kadehtivat Emman ”kivaa” elämää. Salaisia toiveita päähenkilöllä on monia, mutta yksi niistä on luistelemisharrastus. Lapsuudesta ja aikuisuudesta kiehtovasti kertova surumielisen valoisa kirja jättää lukijalle kauniin tunteen.

Mari Kujanpää (s. 1976) on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2000. Hän on myös opiskellut kirjastoalaa ja toimii nykyisin kirjastonjohtajana Oripään kunnan kirjastossa. Kujanpäällä on ilmiömäinen kyky katsoa maailmaa lapsen silmin. Tämä näkyy hänen lastenkirjoissaan Hilda ja Tilda Salatun maassa (2003), Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuri (2006) sekä Minä ja Muro (2009). Minä ja Muro voitti vuoden 2009 Finlandia Junior -palkinnon.

 

Heikki Lehikoinen: Kuningas Faravidin testamentti (Teos)

Sukelluslabradori Tufunus tutkii –sarjan aloittava teos alkaa sähäkästi. Ruotsista saapuu väärään osoitteeseen arvoituksellinen kirje. Kirjan kertoja päättää toimittaa kirjeen perille ja tutustuu sukelluslabradori Tufunukseen ja tämän ystävään Marokseen. Kolmikko päättää selvittää kuningas Faravidin testamentin arvoitusta, sillä kirjeessä paljastuu, että Suomen historia on väärennetty ja oikeastaan meitä hallitsi aikoinaan Kveenienmaan kuningas Faravid. Kenellä on hänen testamenttinsa, hän voi muuttaa historian. Onko tarinassa mitään perää? Kolmikko päättää ratkaista arvoituksen.

Selvitystyö tarkoittaa tutkimusmatkaa, jonka aikana he saavat apua mm. Erittäin Salaiselta Poliisilta sekä nykyajan šamaanilta. Lopulta lähdetään sukellusretkelle. Teos on samalla fantasiaa, historiaa ja hauskaa kohellusta seikkailun muodossa. Henkilöihin tutustuu nopeasti ja he jäävät taatusti mieleen.

Heikki Lehikoinen (s. 1961) on kaupunkilainen, luonnossa viihtyvä, vakavan humoristisesti asioihin suhtautuva kirjailija. Hän on kirjoittanut arvostettuja tietokirjoja niin metsästyksen historiasta, eläinuskomuksista kuin kuolemakäsityksistä kansanperinteessä.

Hänen teoksiaan ovat Pääteitä ja sivukatuja, Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosasto 1969-1999 (HKR/kao 2001), metsästyksen kulttuurihistoriaa käsitelevä Tuo hiisi hirviäsi (Teos, 2007) ja suomalaisia eläinuskomuksia esittelevä Ole siviä sikanen (Teos, 2009). Lehikoisen tuorein teos on kuoleman kulttuurihistoriasta kertova Katkera manalan kannu (Teos, 2011).
Lapsille ja lapsenmielisille suunnattu riemukas Kuningas Faravidin testamentti (2016) on Sukelluslabradori Tufunus tutkii -kirjasarjan avaus.

 

Salla Simukka: Sisarla (Tammi)

Sisarlassa tutustutaan Aliisaan, jolla on kaksi mielikuvitusystävää mutta ei yhtään oikeaa. Kirjan teemana on ystävyys, sillä eräänä päivänä tyttö putoaa lumen läpi toiseen maailmaan, Sisarlaan. Siellä hän kohtaa paljon merkillisyyksiä, jotka ovat kuin muistumia monesta vanhasta tarinasta kuten Liisan seikkailuista ihmemaassa, Lumikuningattaresta tai Salaisesta puutarhasta. Tarina muuttuu ja jatkuu, kun Aliisa tapaa ja ystävystyy siellä toisen lumen läpi pudonneen, Merin, kanssa.

Tytöt tutustuvat toisiinsa ja Sisarlaan. Molemmilla on omaan maailmaan liittyvä tehtävä, jonka he joutuvat Sisarlassa suorittamaan. Aliisan pitää saada oman maailmansa loputon talvi loppumaan. Hän näkee keskellä talvea sudenkorennon ja sitä seuratessaan päätyy toiseen maailmaan.

Hetken Aliisa ja Meri seikkailevat uudessa jännittävässä ympäristössä ennen kuin huomaavat, ettei siellä kaikki olekaan hyvin. He ymmärtävät, että maailmojen kesken vallitsee kohtalokas yhteys. Tytöt joutuvat seuraamaan ennustusta ja päättämään ikuisen talven taistelussa Lumen valtiatarta vastaan, eikä hän oikeastaan ole mitenkään paha. Pahantahtoisuus paljastuu erehdykseksi ja juonen kiemurat vievät takaisin omaan maailmaamme. Ystävyys on koetuksella. Teos on vauhdikas ja täynnä mielikuvituksekasta kieltä.

Salla Simukka (s. 1981) on palkittu ja maailmalla huikean menestynyt tamperelainen nuortenkirjailija ja kriitikko. Hän sai Topelius-palkinnon 2012 nuortenkirjoistaan Jäljellä (Tammi, 2012) ja Toisaalla (Tammi, 2012). Salla Simukka palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön jakamalla arvostetulla Suomi-palkinnolla 2013. Salla Simukan Lumikki-trilogia on ollut maailmanmenestys. Sen käännösoikeudet on myyty jo 52 maahan ja filmatisointioikeudet Hollywoodiin. Sisarlan käännösoikeudet on myyty Belgiaan, Viroon, Ranskaan, Japaniin, Latviaan, Hollantiin ja USA:han.

 

Esko-Pekka Tiitinen: Dada-kissa ja Populuksen popcornit (Lasten Keskus)

Teos on kuin runollinen ja vertauskuvallinen satu ajastamme. Tarinan pääeläin on Dada-kissa, joka ilmestyy Hännänpäähän ja etsii majapaikkaa. Se löytää autonromun, joka ei olekaan hyvä paikka, sillä kohta paikalle saapuu koira nimeltä Pakokaasu.

Tarina on samalla hauska ja syvällinen, sillä kuvatessaan eläinten kautta maailmaamme tarina voi hullutella miten tahtoon. Pakokaasun nimikin tulee siitä, että tämä päästelee paukkuja, kun se pelästyy. Koira on samanlainen pakolainen kuin kissakin.

Kissa ja koira ystävystyvät. Kohta ne hoitavat orpoa hiirivauvaa. Ne antavat orvolle nimeksi Kuukorva. Tarinassa hauskuus, todellisuus ja runous yhdistyvät letkeästi. Kielellistä innovaatiota riittää, kun Kuukorva opettelee puhumaan omalla erikoisella kielellään.

Hännänpäässäkin on vaaroja. Poliisin Sääntökirjan pykälät uhkaavat koiraa rankkurilla. Eläimet yrittävät selittää poliisille sääntöjen hölmöyden. Kaikkihan näkevät, että aavikon takana on viljavaa seutua, jossa kuningas Populus elää leveästi.

Romaani on satua hyväksi käyttävä moraalitarina siitä, miksi jollakin on valtavasti maissia eli popcornia ja toisilla ei mitään. Eläimet päättävät, että kuningas pitää herättää itsekkyydestään. Jännittävän kertomuksen keskeisenä voimana on ajatuksia herättävä tilanne ja hyvää mieltä tuottavat eläinhahmot.

Esko-Pekka Tiitinen (s. 1956 Suonenjoki) on kirjailija ja kuvataiteilija. Hänen tuotantonsa käsittää kirjoja sekä lapsille että aikuisille, radiokuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia, oopperalibrettoja, televisiosarjoja ja teatterinäytelmiä. Tiitinen on taiteilijaprofessori vuosina 2014–2018.

Tiitinen valmistui 1978 lastentarhanopettajaksi Joensuun korkeakoulusta ja 1982 musiikkileikkikoulunopettajaksi Sibelius-Akatemiasta. Vuodesta 1986 lähtien hän on ollut vapaa kirjailija ja kuvataiteilija. Vuonna 2008 Tiitinen voitti Finlandia Junior -palkinnon teoksellaan Villapäät. Se oli myös Topelius-palkintoehdokas. Tiitisen teoksia on käännetty useille kielille, muun muassa englanniksi, espanjaksi, japaniksi, koreaksi, norjaksi, ruotsiksi ja tanskaksi.

 

Jutta Tynkkynen: Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri (Myllylahti) Esikoiskirjailija

Alakoululaisille suunnatun salapoliisisarjan ensimmäinen osa yhdistää perinteistä lasten salapoliisitarinaa uudenlaiseen toiminnalliseen lukemiseen. Teos sisältää erilaisia salapoliisiksi haluavalle lukijalle suunnattuja tehtäviä.


Teoksen alussa kolme innokasta salapoliisia joutuu ratkaisemaan legendaarisen sinisen safiirin arvoitusta. Salaperäinen roisto aikoo iskeä safiirin kimppuun ja uhkailee sen omistajaa, italialaista
Monte Cristallon kreiviä. Tilanne on erikoinen, sillä kreivillä ei ole safiiria edes hallussaan. Kolme salapoliisia lähtee ratkaisemaan arvoitusta, joka vie heidän seikkailemaan viidakkoon Himalajan juurella saakka.

Kirja käyttää hauskasti hyväksi vanhoja kunnon salapoliisiperinteitä. Hahmot on piirretty mehukkaasti ja erityisesti päähenkilöiden Roosan ja Timin lisäksi tarinassa ihastuttaa Roosan pikkusisko Aurora, joka väkisin tyrkyttää itsensä salapoliisioppilaaksi. Samalla kun arvoitus ratkeaa, Aurora oppii salapoliisiksi, ja niin lukijakin, sen verran paljon erilaisia tehtäviä teksti sisältää. Kaikeksi onneksi tarinan voi lukea niinkin, että unohtaa tehtävät ja nauttii vain vetävästi ja perinteikkäästä salapoliisijuonesta.

Jutta Tynkkynen (s. 1972) työskentelee tietojenkäsittely alalla. Hänen esikoisromaaninsa Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri syntyi hänen omille lapsille kirjoittamien etsiväseikkailujen innoittamana. Etsivätoimisto Mysteerin toinen osa ilmestyy syksyllä 2017. Tynkkysen tavoite on innostaa lapsia lukemisen pariin ja leikkimään.

Vekara-Varkaus Festivaaliviikko järjestetään 12.-18.6.2017.

www.vekara-varkaus.fi

1 / 16

2 / 16

3 / 16

4 / 16

5 / 16

6 / 16

7 / 16

8 / 16

9 / 16

10 / 16

11 / 16

12 / 16

13 / 16

14 / 16

15 / 16

16 / 16
  • Yhteistyössä: