Etusivu » Historia » 16. Kulttuurikesä riehahtaa

16. Kulttuurikesä riehahtaa

Finland Festivals oli toiminut täyttä höyryä jo ennen rekisteröintiään. Kesäksi 1968 valmistunut yhteisesite esitteli Suomea vielä totutuin eväin, arkkitehtuurin ja muotoilun maana. Seuraavana vuonna saatiin sitten jo riemuita, että niin vahvassa kesäjäässä kuin Suomen kulttuurielämä oli ollutkin, jää oli nyt sulanut ja kesäkulttuuri puhjennut kukkaan.

Väitteellä oli myös pohjaa: juhlilla oli käynyt yhteensä satatuhatta ihmistä. Varsinaisia festivaalivieraita oli toki paljon vähemmän, tuli näet tavaksi laskea kävijäluvut yhteen eri tilaisuuksiin myydyistä lipuista, ja monilla juhlilla lukuihin lisättiin myös ilmaiseritysten katsojat.

Seuraavana vuonna kävijöitä oli 150 000. Festivaaliseitsikon suosituin oli Tampereen Teatterikesä, 37 156 kävijää, seuraavaksi Helsingin juhlaviikot, 35 224 kävijää. ”Tulosta voidaan pitää rohkaisevana myös Finland Festivals ry:n toimintaa ajatellen”, hallitus raportoi.

Vaan entä seuraavana vuonna?

”Yhteiskävijämäärä ylittää rohkeimmatkin ennakkoarviot ja tulosta voidaan pitää lähes ennätyksellisenä näin lyhyen toiminta-ajan jälkeen.” Vieraita oli ollut 425 000.

Juhlahumussa julistettiin 1971, että Suomen kulttuurikesä on ainutlaatuinen koko Pohjoismaissa. Kävijämäärät olivat taas nousseet – lähes 600 000. ”Tulosta voidaan pitää erinomaisena”, vuosikertomus totesi.

Puolen miljoonan rajaa ei enää aliteta, ja yleisömäärät nousevat vuosi vuodelta. 1979 jäsenjuhlilla käy 800 000. Kun uuden suositusketjun juhlat lasketaan mukaan, kävijämäärä nousee yli miljoonan. Onko kattoa ollenkaan?

Seppo Nummi säteilee:

”Emme enää tule sotketuiksi poroihin tai jääkarhuihin. Metsän puutkaan eivät enää yksin vedä niin kuin ennen. Meillä on nyt jotakin todella poikkeavaa tarjota vieraillemme: ajankohtaisinta ja kansainvälisintä taide-elämää Euroopan originelleimman erämaamaiseman, kesämme humisevan väljyyden kehystämän.”

Tiedotuskampanjat olivat purreet. Suomen kesäjuhlista kirjoitettiin monissa maissa, eritoten Yhdysvalloissa, jossa festivaalien lippua hulmutti silloinen sanomalehtiavustaja Tatu Tuohikorpi. Neljänkymmenen eurooppalaisen kulttuurifestivaalin liitteeseensä New York Times kelpuutti kesällä 1972 kahdeksan suomalaista: Helsingin, Savonlinnana, Jyväskylän, Porin, Turun, Tampereen, Kaustisen ja Vaasan. Sen mukaan Suomi olisi haukannut viidenneksen koko Euroopan festivaalikapasiteetista.

Ehkeivät kaikki festivaalit olisi täysin ansainneet New York Timesin kokoisen lehden huomiota, Kun Vaasan Kesä avattiin 1972, paikalle ilmaantui kaksi vierasta. Kaupungintalon juhlasaliin saapuneet osanottajat siirtyivät vähin äänin kadulle todistamaan juhlalipun nostamista.

  • Yhteistyössä: