Etusivu » Historia » 08. Surullinen mutta tehokas kansa

08. Surullinen mutta tehokas kansa


”Jos useita kyvykkäistä ja älykkäitä ihmisiä kokoontuu, heidän tarvitsee vain aukaista suunsa viettääkseen aikaa iloisesti; jos useita vakavia ja sulottomia henkilöitä kokoontuu, heidän on huvitellakseen järjestettävä jotakin. On pakko kuvitella, ja milloin kuvittelu ei synny itsestään, meidän tahtomme korvaa puutteen keinotekoisilla huvituksilla. Tämän vuoksi kansat, joilla ei ole taipumusta tahi tarvittavaa huumoria huvitellakseen luonnollisella tavalla, ovat niitä, joilla on käytettävissään parhaat ja kaikkein vaihtelevimmat teatteriesitykset. Suomen kansa, joka on eräs maailman surullisimmista, muuttuu sangen paradoksaalisesti järjestelykykynsä ansiosta erääksi maailman kaikkein iloisimmista ja hauskimmista kansoista.”

Näin kirjoitti granadalaiselle El Defensor -lehdelle Espanjan konsuli, kirjailija Angel Ganivet y Garcia, joka lähetti kotimaahansa tukun matkakuvauksia Suomesta vuosilta 1896-98.

Lieneekö Ganivet osunut hyvinkin lähelle totuutta? Joka tapauksessa hän oli kokenut, ehkä tietämättään, Suomen talouden ja kulttuurin merkittävän nousukauden. Moni asia kasvoi ja avartui 1800-luvun viime vuosikymmeninä, siitä huolimatta – tai ehkä pikemminkin siksi –,  että venäläisten kansallinen lavennussuunnitelma panslavinismi hätyytteli Suomea. Kummakos sitten, että suomalaisista oli tullut ”festivaalikansa”, olihan aatteellisille juhlille sosiaalinen tilaus. Sitä paitsi juhlille oli taloudellista pohjaa.

1800-luvun puolivälin jälkeen Suomi oli kehittynyt ripeästi. Kauppa oli vapautunut ja ammattikuntapakosta luovuttu. Pääomat saatiin liikkeelle 1864, kun osakeyhtiöt laillistettiin. Seuraavana vuonna Suomen suuriruhtinaskunnalle myönnettiin oikeus painaa omaa rahaa. Senaattori Johan Vilhelm Snellman (1806-81) saattoi kirjata tulilleen yhden suurimmista poliittisista voitoistaan.

Vähintään yhtä suuri voitto senaattorille oli hänen kulttuuripolitiikkansa myötämäki. Suomalaiset alkoivat uskoa hänen ajatukseensa, että pienen kansan voima on sen kulttuurissa. Kulttuuri ja isänmaallisuus alkoivat maistua lähes samalta asialta.

Maaseudun tilalliset vaurastuivat, kun sahateollisuus ja paperinvalmistus kasvattivat metsien arvoa. Kulkuyhteydet kohentuivat. Helsingistä pääsi junalla Pietariin 1870, laivayhteyksiä kehiteltiin. 1890-luvulla tilastot juorusivat merkittävästä muutoksesta: emämaa Venäjän kanssa oli käyty vähemmän kauppaa kuin Saksan kanssa. Taloudellista nousua tuki kansanopetuksen järjestäminen. 1870-luvun alussa kansakouluja oli 146 mutta 1800-luvun päättyessä lähes kaksituhatta.

Kulttuurin kansainvälisiin voimanosoituksiin investoitiin rahaa, aikaa ja luovaa energiaa. Vuosisadanvaihteen suurhankkeita oli Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn paviljonki. Suomen nopea kansainvälistyminen oli tosiasia.

1800-luvun Suomi oli paitsi festivaalien myös yhdistysten luvattu maa. Valtakunnallinen raittiusliike tehosti toimintaansa ja vaati sosiaalisia uudistuskia. Muut joukkojärjestöt seurasivat – työläisjärjestöt, naisjärjestöt, maatalousseurat ja eritoten nuorisoseuraliike, josta kehittyi merkittävä taidekasvattaja teatterin ja laulun alalla. Uusia kuoroja syntyi kaikkialle. Henrik Stenius onkin arvioinut juuri kuorolaulun monisäikeisen järjestötoiminnan kaikkein tärkeimmäksi esteettiseksi ilmaisumuodoksi.

Espanjan konsuli Ganivet oli havainnut: ”Musiikkia harrastetaan kovasti: täällä käyvät kaikki eurooppalaiset kuuluisuudet; opinteille on helppo päästä ja kyvykkäitä tuetaan; eikä kuitenkaan ole huomattavia säveltäjiä Paciuksen ohella, joka on toisen luokan hahmo.”

Suomalaine murahtaa oitis: Entäs Sibelius, señor Ganivet? Ehkäpä espanjalaisemme suhtautui Jean Sibeliukseen samalla lailla kuin Akseli Gallen-Kallelaan, maalariin, ”jonka mielikuvitus ja kyvykkyys ovat hieman sekavia”.

Mutta oliko konsuli kuunaan kuullut pienen maatalouspitäjän Lemin kirkkoherrasta K G. Strengistä, joka 1850-luvulla koulutti koko seurakuntansa neliääniseen lauluun? Isäntien kerrotaan kulkeneen äänirauta saappaanvarressa, ja kodeissa opeteltiin stemmoja virsikannelta soittamalla.

  • Yhteistyössä: