Etusivu » Uutiset » Sodankylän elokuvajuhlat: ”Suomi sataa” myös keskiyön auringon filmijuhlilla!

Sodankylän elokuvajuhlat: ”Suomi sataa” myös keskiyön auringon filmijuhlilla!

19.05.2017

Sodankylän 32. elokuvafestivaalilla (14.-18.6.2017) juhlitaan tänä kesänä myös satavuotiasta Suomea: ohjelma sisältää historiaa ja elokuvaa yhdistävän matinean, suomalaiseen elokuvaan terävän läpileikkauksen tekevän pitkien elokuvien sarjan sekä vanhan suomifilmin keskeisten ohjaajien kadonneista elokuvista koostuvan mestariluokan niistä löytyneiden näyteaarteiden kera.

Kokonaisuuden aloittaa keskiviikon 14.6. (klo 10:00-15:30) Suomi sataa ja paistaa – elokuvamme maammelaulun sulosoinnut ja riitasävelet -matinea, jossa käsitellään kotimaisen elokuvan suhdetta maamme historiaan ja sen kehityskulkuihin esitelmien, keskustelujen ja elokuvien muodossa. Alustajina toimivat alan pätevimmät elokuvatutkijat (ANTTI ALANEN, KIMMO LAINE) sekä historioitsijat (HANNA KUUSI, ANTTI HÄKKINEN, AAPPO KÄHÖNEN), jotka ovat erikoistuneet tutkimusalueen uusimpiin trendeihin ja mustiin aukkoihin. Ulkomaalainen näkökulma aiheeseen on pyydetty maailmankuululta saksalaiselta kriitikolta OLAF MÖLLERILTÄ.

Festivaalin normaaliohjelmistossa esitetään Suomi 100 -elokuvasarja, jossa keskiviikon matineassa esitellyt elokuvat saavat rinnalleen tukun menneen esitysvuoden sopivia näytteitä (Toivon tuolla puolen, Hymyilevä mies, Tom of Finland yms.).

Tutkija LAURI PIISPA pitää Mestariluokka-esitelmän vanhan suomifilmin kolmen keskeisimmän ohjaajan, Tapiovaaran, Vaalan ja Tulion kadonneista elokuvista. Näistä säilyneiden katkelmien lisäksi nähdään rekonstruoituja suomalaisia elokuvahelmiä (Sylvi ja hiljan rekonstruoitu Tapiovaaran Varastetun kuoleman ohjaajan versio) esittelijänään KIMMO LAINE.

Sodankylän elokuvajuhlien Suomi 100 -projekti jatkuu loppuvuodesta loistokkaasti kansainvälisen Suomi 100 vuotta elokuvan silmin -hankkeen muodossa: festivaali vie suomalaisen elokuvan klassikoita ja uusia helmiä esitettäväksi useassa maassa, mm. Englannissa, Saksassa, Hollannissa, Venäjällä ja Virossa. Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa järjestetään laajoja tapahtumaviikkoja, joissa elokuvien lisäksi on ohjelmassa tekijävierailuja, esitelmiä, näyttelyitä ja workshopeja. Erikoisimpana esimerkkinä mainittakoon Tallinnan elokuvajuhlien 48 tunnin suomalaisten kulttifilmien ympärivuorokautinen sarja saunomisen ja tangokilpailun kera!

Lisätietoa kokonaisuudesta alla.

——————————————————

KE 14.6. klo 10-15.30

110-VUOTIAS SUOMALAINEN NÄYTELMÄELOKUVA JA 100-VUOTIAAN SUOMEN HISTORIA -matinea:

SUOMI SATAA JA PAISTAA – Elokuvamme maammelaulun sulosoinnut ja riitasävelet

Kotimaisen pitkän näytelmäelokuvan suhteet maamme historiaan ja sen kehityskulkuihin esitelmien, keskustelujen sekä elokuvien ja elokuvanäytteiden avulla. Alustajina maan pätevimmät elokuvatutkijat sekä eturivin historioitsijat, jotka erikoistuneet ko. tutkimusalueen uusimpiin trendeihin ja mustiin aukkoihin.

Mitä elokuvissa on kerrottu, mitä jätetty kertomatta? Mitä löytöjä taas historiatutkimuksemme tarjoaisi filmattavaksi? Vaikka meillä tehdään elokuvia Tuntemattoman Sotilaan jatkosodasta tai Tom of Finlandin ja Olavi Virran kaltaisista merkkihenkilöistä, onko nykyelokuvamme todella kiinnostunut itsenäisen Suomen olennaisista kehityskuluista? Vai jääkö kotomaamme vaiheiden analysointi enemmänkin kirjallisuuden ja teatterin tekijöille?

Aihetematiikka on tiivistetty muutamiin keskeisiin polttopisteisiin:

⦁ Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton vaihtelevat suhteet 1900-luvun alusta alkaen

⦁ Siirtolaisuus ja pakolaisuus eri aikakausina

⦁ Naisen roolin avautuminen sekä modernin ajan vapautumisen murros

Alustajina (mainitut elokuvat nähdään – alustajien mahdollisesti vielä lyhyesti esitteleminä – festivaaliohjelman Suomi 100 -kokonaisuudessa):

⦁  ANTTI ALANEN (KAVIn ohjelmasuunnittelija, elokuvakirjailija; tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1993): ”Sain roolin johon en mahdu” eli vahvat suomalaiset naiskirjailijat elokuvassa, ja tätä kautta naisen roolin avautuminen Minna Canthista Katja Kettuun, esimerkkinä mm. Loviisa (Valentin Vaala, 1946).”

⦁ AAPPO KÄHÖNEN (VTT, dosentti, H:gin yliopisto): ”Suomen ja Venäjän muuttuvat suhteet, lähtökohtana Raja 1918 (Lauri Törhönen, ) mutta myös Varastettu kuolema (Nyrki Tapiovaara, ohjaajan versio 1938).”

⦁ ANTTI HÄKKINEN (VTT, professori ma, H:gin yliopisto): ”Siirtolaisuuden, maassa- ja maastamuuton sekä pakolaisuuden eri puolet, lähtökohtana Yhden miehen sota (Risto Jarva, 1972) mutta myös Toivon tuolla puolen (Aki Kaurismäki, 2017).”

⦁ HANNA KUUSI (VTT, yliopistonlehtori, H:gin yliopisto): ”1960-luvun murroksesta eteenpäin; kaupunkilähiöt, kotirouvat ja sosiologia lähtökohtana Vihreä leski (Jaakko Pakkasvirta, 1967).” Elokuvan nimiosan tulkitsija EIJA POKKINEN on näyttelijävieraana paikalla.

– Suomessa luennoivan ulkomaalaisen näkökulma:

⦁ OLAF MÖLLER (Aalto-yliopiston elokuvahistorian apulaisprofessori): ”Mitä suomalainen elokuva on kertonut minulle itsenäisen Suomen historiasta?”

Matinean vetäjänä ja keskustelujen moderoijana toimii yksi kotimaisen elokuvan ja mediahistorian tärkeimmistä tutkijoista, Oulun yliopistonlehtori FT KIMMO LAINE, joka pitää myös yleiskatsauksen aihepiiriin. Matinean avaa samalla festivaalin Suomi 100 -kokonaisuuteen johdatellen juhlien taiteellinen johtaja TIMO MALMI.

Matineassa esitetään valikoituja näytteitä ko. elokuvista sekä muutama fiktiolyhytfilmi. Tauon jälkeen lopuksi n. 14.30 kokonaisteemaan liittyviä elokuvia.

Suomi 100 -matinean lisäksi elokuvajuhlilla järjestetään torstaina 15.6. klo 15.00-17.00 tiedematinea, josta kerrotaan tarkemmin myöhemmin.

——————————————————

14.-18.6.: SUOMI 100 -NÄYTÖKSET

Festivaalin normaaliohjelmistossa esitetään em. elokuvat valottamassa teemaa täydennettynä valikoiduilla muilla kotimaisilla huippusaavutuksilla sekä menneen esitysvuoden sopivilla näytteillä (Toivon tuolla puolen, Hymyilevä mies, Tom of Finland yms.).

——————————————————

SUOMALAINEN NÄYTELMÄELOKUVA 110 VUOTTA: KADONNEET HELMET

Kansallisen audiovisuaalisen keskuksen (KAVI) tutkijana toiminut LAURI PIISPA pitää MESTARILUOKAN ”vanhan suomifilmin ” kolmen keskeisimmän ohjaajan Tapiovaaran, Vaalan ja Teuvo Tulion kadonneista elokuvista. Näistä säilyneiden katkelmien lisäksi esitetään johdatuksena aihepiiriin keskiviikon matinean lopulla ensimmäisen osittain säilyneen suomalaisen elokuvan Sylvin (1913) rekonstruktio, yhdessä Tapiovaaran kadonneesta Herra Lahtinen lähtee lipettiin/Kadonnut sävel -elokuvasta (1938) löydettyjen jaksojen kanssa. Sen samoin kuin Varastetun kuoleman vastikään rekonstruoidun ohjaajan version esittelee rekonstruktio-projekteja Kavissa (Hannu Salmen kanssa) johtanut matinean vetäjä Kimmo Laine.

Kokonaan kadonneen Suomen ensimmäisen näytelmäelokuvan Salaviinanpolttajien (1907) uusversio nähdään festivaalilla Juho Kuosmasen ohjaamana. Ainutlaatuinen suomalaisten ”kadonneiden helmien” valikoima esitetään täten tavallaan ensimmäisen kerran tässä laajuudessa.

 

Sodankylän elokuvajuhlat kiittää tukijoitaan:

Audiovisuaalisen Kulttuurin Edistämiskeskus (AVEK), EU/Creative, Finland Festivals, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Goethe Institut, Institut Francais Finlande, Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti (KAVI), Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry, Rovakaira oy, Sodankylän kunta, Suomen Elokuvasäätiö (SES), Suomi Finland 100, Tieteen tiedotus ry, Veikkaus.

Suomen elokuvasäätiö tukee kotimaista elokuvaa lähes 25 miljoonalla eurolla vuosittain. Koko tämä tuki rahoitetaan Veikkauksen pelien tuotoilla.

www.msff.fi

Sodankylän elokuvajuhlat on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaohjelmaa vuonna 2017.

  • Yhteistyössä: