14.06.2013

Sodankylän elokuvajuhlien Vuoden 2013 Sodankylä -palkinto maahantuoja Jussi Kohoselle

Vuodesta 1988 alkaen Sodankylän elokuvajuhlat on myöntänyt palkinnon suomalaiselle henkilölle, joka on työllään merkittävästi edistänyt kotimaista elokuvakulttuuria. Huomionosoitus jaettiin tänä vuonna 26. kerran. Palkinnon luovutti festivaalin taiteellinen johtokunta.

Sodankylä-palkinnon vuonna 2013 saa Jussi Kohonen, elokuvien maahantuonnin ja suomalaisen lyhytfilmituotannon grand old man. Oli korkea aikakin, kun taas toisaalta palkinto ei voisi olla ajankohtaisempi keskellä elokuvasivistyksen hämmentävää alennustilaa. Elokuvalevitys on osa-alue, jonka itsenäinen, omaehtoinen merkitys tuntuu usein melkein kadonneen, kun itsenäistä suomalaista ajattelua ja ohjelmapolitiikkaa kohtaa yhä harvemmin. Sodankylän elokuvafestivaali haluaa osoittaa kiitollisuutta henkilölle, jonka monta vuosikymmentä kestänyt työura merkitsi suurenmoista inspiraationlähdettä kaikille elokuvakulttuurin osa-alueille.

Työvuosinaan Jussi Kohonen erottui valovoimaisena ja nopeaälyisenä alan miehenä, jonka monitahoinen toiminta määritti, mitä elokuvalevitys voi luovimmillaan olla. Sanotaan, ettei sota yhtä miestä kaipaa, mutta täsmälleen Kohosen kaltaisissa monipuolisesti sivistyneissä, intohimoisissa ja peräänantamattomissa ihmisissä voimme nähdä, kuinka kokonaisen kulttuurimuodon puolustaminen saattaa joskus olla kiinni juuri yhdestä tulisesta sielusta.

Jussi johti Risto Orkon myötämielisessä huomassa Suomi-Filmin teatteri- ja levitystoimintaa, joka käsitti sekä klassisia, ”vanhoja” elokuvia että modernin elokuvan helmiä, joiden arvon Kohonen varmavaistoisesti määritteli. Juuri Kohonen toi tuoreeltaan Suomeen monet Godardin, Truffaut’n ja Pasolinin elokuvista, joista monet olisivat ilman hänen oivalluskykyään jääneet Suomessa näkemättä. Jussi Kohosen voima oli sellainen ehdoton elokuvan rakkaus, joka on sittemmin kadonnut lähes täysin elokuvan liikepiireistä.

Kyse oli henkilökohtaisesta otteesta. Vain Kohosen kotona saattoi Mika Waltari kuunnella pitkän illan ranskalaisen elokuvan visionäärin Rene Clairin tulkintoja elokuvasta. Vain Kohonen, ehkä Aito Mäkisen ohella, on ylläpitänyt merkittäviä henkilökohtaisia suhteita ohjaajiin, joiden elokuvia hän on tuonut maahan. Kysykää häneltä Godardista, Truffaut’sta, Akira Kurosawasta Dersu Uzalan ajoilta, itäsaksalaisen elokuvan huimapäästä Konrad Wolfista, bulgarialaisen, romanialaisen tai jugoslavialaisen elokuvan mestareista 1960– 1970-luvuilla. Kohonen tunsi heidät kaikki, ja huikeaa tarinaa piisaa niin, että Sodankylänkin vakiokävijältäkin repeää pelihousut. Miksi Truffaut lähetti Kohoselle liikuttavan kiitoskirjeen 1960-luvun puolivälissä? Koska juuri Kohosen varhainen ennakko-osto elokuvasta Jules ja Jim antoi ohjaajalle potkun saattaa koko tuotanto liikkeelle. Kohosen ansiosta Suomi oli ainoa maa Ranskan ulkopuolella, jonne kaikki 60-luvun Godardit tuotiin kaupallisesti.

Kohosen työn ulottuvuudet ylittivät rutkasti sen mitä hänen nimellinen tittelinsä – ”mainospäällikkö” – oli Suomi-Filmissä; vähän samaan tapaan kuin F.J.Airon titteli – ”majoitusmestari” – tuskin vastasi hänen asemaansa Suomen sotien operatiivisessa johdossa. Ikään kuin kaiken sivussa, ja kuitenkin täydellä sydämellä, Kohonen johti Suomi-Filmin lyhytelokuvaosastoa, jossa sellaisetkin tekijät kuin Anssi Mänttäri saivat merkittävän alkusysäyksen loistokkaalle uralleen.

Suomi-Filmin jälkeen Jussi työskenteli neuvostoelokuvaa levittävässä Kosmos-filmissä. Maaperä oli hänelle tuttu, olihan hän kaiken aikaa tuonut silloisista sosialistisista maista merkkitöitä, usein melkein suoraan leikkauspöydästä. Montako tsekkiläistä, unkarilaista, puolalaista elokuvaa onkaan nähty ohjelmistossa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana? Osaisiko nykyinen epookki vainuta Tarkovskin elokuvien merkityksen ennen kuin ohjaajan ulkomainen maine olisi millään tapaa vielä kiteytynyt? Jos Sodankylässä olemmekin levennelleet sillä, että pieneen kylään on tuotu yhtä paljon kansainvälisiä elokuvanimiä kuin muuten koko maan historian aikana, olemme unohtaneet Jussin. Hän toi heitä 1960- ja 70-luvuilla enemmän kuin kaikki muut yhteensä. Lista merkittävistä ohjaajavierailuista on liian pitkä tähän painettavaksi.

Jussi Kohosella oli vahva osuus siihen, että olimme lyhyen ajan elokuvan sivistysmaa. Kiitämme häntä sydäntemme pohjasta.

SODANKYLÄ-PALKINNON HISTORIAA

Sodankylän festivaalien palkitsemien elokuvakulttuurin lähettiläiden joukossa on ohjaajia, näyttelijöitä, tuottajia, elokuvahistorioitsijoita, tutkijoita ja kriitikoita. Mukaan mahtuu myös elintärkeän elokuvakerhoperinteen vannoutuneita tukijoita ja jatkajia. Palkinnon kautta on voitu nostaa esille myös muita elokuvalle tärkeitä ammattiryhmiä kuten kuvaajat ja still-kuvaajat.

Lista Sodankylän elokuvajuhlien palkitsemista henkilöistä on hengästyttävä ja kertoo itsessään palkinnon merkityksestä. Kaikki huomionosoituksen saaneet ovat kotimaisen elokuvakulttuurin kantavia voimia, joiden työn merkityksen osin vasta tulevaisuus tulee osoittamaan oikeissa mittasuhteissaan.

Sodankylän elokuvajuhlien aiemmin palkitsemat elokuvakulttuurin puolestapuhujat:

2012, Erik Peltola, koneenhoitaja, elokuvan hyväntekijä

2011, Sauli Pesonen, kulttuurivaikuttaja ja Oulun elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja

2010, Anssi Mänttäri, elokuvaohjaaja

2009, Matti Kuortti, elokuvaohjaaja ja äänittäjä

2008, Raimo Silius, elokuvafestivaali- ja kerhoaktiivi

2007, Jerker A. Eriksson, elokuvakriitikko ja esseisti

2006, Aito Mäkinen, elokuvaohjaaja ja Suomen elokuva-arkiston perustaja

2005, Lauri Ylitepsa, elokuvakasvatuksen esitaistelija

2004, Jörn Donner, ohjaaja

2003, Matti Kassila, ohjaaja

2002, Matti Salo, elokuvakriitikko ja -historioitsija

2001, Tapio Nevalainen, elokuvan monitoimimies

2000, Yrjö Pulkkinen, elokuvakerhoaktiivi

1999, Sakari Toiviainen, elokuvakriitikko ja -tutkija

1998, Timo Aarniala, elokuvan monitoimimies

1997, Soli Labbart, näyttelijä

1996, Marja-Leena Helin, valokuvaaja

1995, Kati Outinen, näyttelijä

1994, Pertti Lumirae, elokuvakriitikko

1993, Pirjo Honkasalo, ohjaaja

1992, Pentti Pajukallio, elokuva-arkiston tutkija

1991, Antti Litja, näyttelijä

1990, Heikki Katajisto, kuvaaja

1989, Olavi Tuomi, kuvaaja

1988, Anssi Tikanmäki, muusikko