Etusivu » Uutiset » Taidekeskus Salmelan näyttelyssä 2011 loistavat mestarit ja nuoret tähdet

Taidekeskus Salmelan näyttelyssä 2011 loistavat mestarit ja nuoret tähdet

17.01.2011

Taidekeskus Salmela esittelee kesänäyttelyssä nuoria taiteilijoita ja taiteen merkkinimiä, mm. Nuorten kuvataidekilpailun 2010 voittajan Maria Laineen sekä kunnianosoituksen taidemaalari Unto Koistiselle (1917-1994).

Salmelan kesän 2011 kuvataiteilijat ovat taidemaalarit Zamuel Hube, professori Unto Koistinen, Inari Krohn, Sinikka Kurkinen, Markku Laamanen, Maria Laine, Janne Nytorp, Asta Pajunen ja professori Ulla Rantanen, valokuvataiteilija Katri Lassila sekä kuvanveistäjät Jari Juvonen ja professori Laila Pullinen. Lisäksi näyttelyssä esitellään jälleen kokoelmia useilta muilta taiteilijoilta, joiden nimet julkistetaan kevään aikana Salmelan nettisivuilla.

Inari Krohn, Katri Lassila ja Ulla Rantanen ovat työskennelleet talven ja kevään aikana Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljeessa ja he esittelevät näyttelyssä kokoelmansa, jotka ovat saaneet innoituksen Viipurin maisemista.

Asta Pajunen on Salmelan kesän Nuori taiteilija

Salmelan kesän 2011 Nuoreksi taiteilijaksi on valittu taidemaalari 28-vuotias Asta Pajunen Helsingistä. Pajunen oli viime kesänä järjestetyn Nuorten kuvataidekilpailun Yleisön suosikki. Kuvataideakatemiasta valmistuneen Pajusen teosten lähtökohdat nousevat arkipäivän elämän nostattamista ihastuksen ja ihmetyksen hetkistä. Asta Pajunen toteuttaa myös Huvimaja Höijerin seinämaalaukset ensi kesäksi.

Tv-sarja Salmelan nuorista taiteilijoista MTV3-kanavalla

Salmela toteuttaa keväällä kahdeksanosaisen tv-sarjan Taiteilijaelämää Salmelassa. Ohjelma esitetään MTV3-kanavalla alk.14.5. lauantaisin klo 17.30 ja uusitaan aina aamupäivisin sunnuntaina. Mukana nähdään tunnettuja henkilöitä kulttuurin eri aloilta. Ohjelma ja siinä esiintyvät taiteilijat ja vierailijat esitellään ohjelman julkaisutilaisuudessa huhtikuussa.

Loma-asuntomessuilla Salmelan taidetta

Ensi kesänä Mäntyharjussa, Pyhäveden rannalla 27.6.-10.7. järjestettävien yhdeksänsien Loma-asuntomessujen teemoina ovat ekologisuus ja taide. Salmela toteuttaa useisiin messukohteisiin taideripustukset ja toimittaa Loma-asuntomessualueelle myös ulkoveistoksia, mm. Ernst Mether-Borgströmin neljä metriä korkean ’tervehtijän’.

Jukka Rintalan huvimaja Lumilumme Salmelan rantaan

Lomarakentaminen näkyy myös Salmelan omassa pihassa, kun Veistosten vesipuistoon nousee suunnittelija Jukka Rintalan Huvimaja Lumilumme. Puurakenteisesta, kuparikattoisesta Huvimaja Lumilumpeesta avautuu näkymä Pyhävedelle. Huvimaja on rakennettu yhteistyössä Etelä-Savon ammattiopiston ja Puukeskuksen kanssa.

Salmelan pihapiiriin nousee kesäksi myös toinen pienrakennus; Saara Karirannan ja Tuomo Rosenlundin TALO –projekti. Puusta tehty, kolmiulotteinen veistos sisältää maalausta ja installaation. Nimensä mukaan teos on kuin pienoismalli talosta, jonka sisäpuolelle katsotaan kolmesta ikkunasta.

Kesän ohjelmassa Esa Saarisen luento ja konserteissa bassojen juhlaa
Luennot palaavat Salmelan kesään tauon jälkeen. Filosofi Esa Saarinen luennoi Mäntyharjussa heinäkuun 17. päivä teemanaan Rakkauden sinfonia – elämän mittakaavassa.

Salmelan kesän avaa 11.6. Avajaiskonsertti Mozart, Verdi ja kolme bassoa. Konsertin solisteina esiintyvät oopperalaulajat Jaakko Ryhänen, Koit Soasepp, Priit Volmer sekä pianotaiteilija Piia Paemurru. Myös 31.7. konsertissa kuullaan bassobaritonia, kun esiintymään saapuvat oopperalaulaja Juha Uusitalo ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi ohjelmassaan suomalaista laulumusiikkia. Lippuvaraukset luennolle ja konsertteihin Salmelan toimistolta.

Salmelan näyttelyt ovat avoinna 11.6.-7.8.2011 päivittäin klo 11-18, ryhmille tilauksesta 26.5. alkaen.

TAIDEKESKUS SALMELAN KESÄN 2011 KUVATAITEILIJAT

Zamuel Huben (s. 1977) öljyvärimaalauksien pikkutarkasti kuvatuille maailmoille on tunnusomaista värien rohkea käyttö, painottoman tilan monimuotoinen hyväksikäyttö sekä liike. Öljyvärimaalaukset näyttävät ohimennen katsottuna tutuilta maisemilta, mutta tarkemmin katsoessa paljastuu kuitenkin yllättäviä yksityiskohtia, painovoimalla leikittelyä, tavoittelemisen arvoisia haaveita sekä unohdettuja unelmia. Hube tarjoaa katsojalle tilaisuuden antaa ajatusten harhailla vapaana pilvien päällä, seisoa tukevasti leijuvalla kivellä ja etenkin avata silmät ympäröivälle maailmalle. Hänen ajattomat teoksensa ovat täynnä leikiksi puettua elämän syvimpien arvojen etsiskelyä. Hube sivuaa usein maalauksissaan symbolisella tasolla elämän perusarvoja. Hän yrittää huutaa hiljaa maalaustensa avulla saadakseen katsojan tajuamaan ympäröivän luonnon arvon.

Kuvanveistäjä Jari Juvonen (s. 1963) kertoo työskentelystään näin.
”Töissäni olen hiippaillut särkyvän, särkymättömyyden, halkeamisen, lohkeamisen sekä koossa pysymisen rajamailla. Materiaalin luonteen ja historian kautta mieleeni tulee myös sen käyttö vallan, äveriäisyyden ehkä jopa väkivallan välineenä. Viittauksia löytyy myös kuva- ja rakennustaiteeseen. Ne tuovat esiin palasia jostain jo aiemmin rakennetusta kokonaisuudesta. Omalta osaltani voin todeta teoksissani olevan mukana sepitteellinen mielenmaisema ja luonnon aikaansaama ajan hampaan jälki.”

Taidemaalari ja graafikko professori Unto Koistinen (1917-1994) opiskeli 1930-40 –luvuilla Taideteollisessa keskuskoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Maalauksen lisäksi hän opiskeli taidegrafiikkaa, mihin hänen erityinen lahjakkuutensa piirtäjänä antoi hyvät edellytykset. Koistinen teki läpimurtonsa Nuorten näyttelyssä 1947. Koistisen tuotannossa toistuvat useasti ihmis- ja maisema-aiheet. Taitava piirustus ja herkkä viiva olivat pääosassa hänen maalaamissaan henkilökuvissa ja ne olivat usein sävyltään melankolisia. Toisaalta Koistisen töissä oli humoristisia ja karrikoivia piirteitäkin. Hän maalasi uransa aikana myös huomattavan määrän omakuvia. Unto Koistisen sai urallaan monia palkintoja ja tunnustuksia, mm. Pro Finlandia 1963.

Sinikka Kurkinen (s. 1935) on pitkän uransa aikana aina maalannut kirkkailla ja voimakkailla väreillä. Vuosien saatossa hän on keskittynyt yhä enemmän abstraktiin tai puoliabstraktiin taiteeseen. Liike ja rytmi ovat taiteilijalle sommittelussa tärkeitä, kuten myös sääntöjen rikkominen. Ideat tulevat – mutta eivät odottaen. Kurkinen opiskeli Suomen Taideakatemiassa 1956-60 ja sen jälkeen Pariisissa. Hänen töitään on lukuisissa eri kokoelmissa, mm. Ateneumin taidemuseossa ja hän on pitänyt useita näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla.

Inari Krohnin (s. 1945) teosten lähtökohtana on aina kokemus. Kuva syntyy tästä, hitaasti ja usein sen synty antaa odottaa itseään. Se viipyy jossakin mielen taustalla ja nousee esiin myöhemmin. Usein välitön havainto pakottaa tekemään kuvan. Tapahtumat luonnossa koskettavat. Niihin liittyy voimakkaita tunteita, osallisuutta, kokemusta yhteydestä suureen kiertokulkuun, elämään. Pieni ja suuri ovat yhtä. Grafiikan tekotavat vaativat hitautta, ajattelua. Kuva rakentuu hetki hetkeltä, puuta kaivertamalla, metallilaattaa piirtämällä, kerros kerrokselta. Yhdistämällä japanilaista vesiväripuupiirrosta metalligrafiikkaan Krohn saa mukaan maalauksellisen elementin. Hän on myös alkanut värittää grafiikan vedoksia varhaisten eurooppalaisten kirjankuvitusten tapaan, jolloin väripainoa ei vielä ollut keksitty. Krohnin työssä kertautuu tietoisuus perinteestä, jota graafikot kuljettavat. Ilmaisu kulkee perinteen mankelin läpi. Jos hyvin käy, se kertoo hetkestä tässä ja nyt.

Markku Laamanen (s. 1971) ajattelee kuvina/ kuvia. Joskus nämä kuvat ilmestyvät taiteilijan mieleen ilman havaittavaa syytä, näennäisesti tyhjästä, toisinaan ne syntyvät reaktioina jo olemassa oleviin kuviin, omiin teoksiin tai muiden valmistamiin. Paperille työstetty valmis kuva saa mielessä olleen kuvan haalistumaan, ei kenties kokonaan katoamaan, mutta loittonemaan jonnekin kauemmas. Sen tilalle ilmaantuu uusia kuvia, joita taiteilija ryhtyy katselemaan ja työstämään. Ja matkaamaan ympyrän kehällä taas uutta kierrosta.

Maria Laine (s. 1983) tarkastelee maalauksissaan yksilön identiteettiä omakohtaisten elämänkokemusten kautta. Laineen maalauksissa liikutaan kehollisuuden ja kokemuksellisuuden teemojen äärellä. Tunnelmaltaan latautuneiden maalausten ilmaisu on vähäeleistä, jolloin esimerkiksi valon luonne tai kuva-aiheen rajaus alkavat muodostaa sisällöllisiä merkityksiä. Lasyyrimaalaustekniikkaa apuna käyttäen taiteilija toteuttaa valokuvamaisia maalauksia maalauksellisten valokuvien pohjalta. Laineen taiteesta löytyy yhtymäkohtia sekä taidehistoriaan että nykymaalaustaiteeseen.

Valokuvataiteilija Katri Lassilan (s. 1979) taiteen teemoja ovat vesi, aika ja unet. Suoran valokuvauksen hengen mukaisesti Lassila avaa katsojalle maailmansa, jonka mustavalkoisten maisemien sävyissä henkii rauha. Valokuvan perinteisten menetelmien kunnioittaminen ja pimiövedostustaito ovat hänen työssään tärkeässä osassa. Lassila työstää väitöskirjaa Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolle ja siten myös liikkuva kuva on tullut osaksi hänen ilmaisuaan.

Janne Nytorpin (s. 1977) maalaukset keskittyvät yksilön edesottamuksiin sekä arkipäiväiseen tavallisuuteen. Kuitenkin siirtäen edellä mainitun arkipäivän realismin lähemmäksi television ja elokuvien värittämää todellisuutta. Maalauksien henkilöt ovat oman henkilökohtaisen B-elokuvansa katsojia ja kokijoita. Taiteilija pyrkii luomaan maalauksillaan kokonaisuuden jossa maalaukset liittyvät toisiinsa. Muodostamatta johdonmukaista tarinaa, vaan tapahtuen samassa paikassa ja ajassa.

Asta Pajusen (s. 1982) teosten lähtökohdat nousevat arkipäivän elämän nostattamista ihastuksen ja ihmetyksen hetkistä. Nykypäivästä etääntyneeltä vaikuttavassa maailmassa taiteilija pureutuu olemisen todellisuuteen – joskus surulliseen ja yksinäiseen; joskus pakahduttavaan iloon, joka tuntuu suuruudessaan jopa haikealta. Pohjimmiltaan Pajusen teokset tutkivat kauneuden kokemuksen ehjää olemusta. Maalaukset liikkuvat tiloissa ja tunnelmissa; mielen sisällä ja muiston henkäyksenä iholla. Taiteilija työskentelee piirustuksen, maalauksen ja valokuvan rajapinnalla etsien sanattomana väreilevää aluetta, jota näyttää jäävän kuvatraditiossa avoimeksi. Teosten kohtaamien on elävän tilan ja ajan kokemus yhtäaikaisesti menneessä, nykyhetkessä ja tulevassa muistin tilassa. Tilassa, joka houkuttelee katsojan vaeltelemaan intensiivisen nautinnollisessa jatkuvassa nykyhetkessä.

Professori Laila Pullinen (s.1933) on merkittävimpiä klassisen modernismin edustaja Suomessa. Pullisen taiteen avainteemoja 1950-luvulta lähtien ovat olleet ihmisen ja inhimillisten tuntojen, voiman, herkkyyden, intensiivisten tunteiden tutkiminen ja tulkitseminen klassisen kuvanveistotaiteen keinoja suosien. Hän käyttää veistoksissaan pääasiallisesti valettua pronssia ja erilaisia kivilajeja, mm. marmoria ja suomalaisia graniitteja. Laila Pulliselle on myönnetty useita palkintoja ja tunnustuksia, mm. Pro Finlandia 1968.

Professori Ulla Rantasen (s. 1938) pitkä ura on tehnyt hänestä merkittävän vaikuttajan suomalaisessa taide-elämässä. Hänet tunnetaan erityisesti suurista, tummanpuhuvista lyijykynä- ja hiilipiirroksistaan ja vauhdikkaasta, tummalla viivalla jännitteitä luovasta käsialastaan. Rantasen tekniikoihinsa kuuluvat lisäksi mm. akryyli- ja öljymaalaus ja litografiat. Hänet tunnetaan myös kuvitustöistään. Ulla Rantanen opiskeli Suomen taideakatemian koulussa ja ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti 1959. Rantaselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1985. Salmelassa on häneltä esillä töitä, jotka ovat saaneet innoituksen Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljeessa.

Etusivu

  • Yhteistyössä: