Etusivu » Uutiset » Teatterikesä 2015 kysyy: Mihin me kuulumme toisten keskellä?

Teatterikesä 2015 kysyy: Mihin me kuulumme toisten keskellä?

05.05.2015

Tampereen Teatterikesä järjestetään 47. kerran 3.–9. elokuuta 2015. Tämän kesän esitykset käsittelevät kuulumista ja liittymistä. Millä tavoin liitymme toinen toisiimme, mihin me kuulumme perheemme, sukumme, yhteisömme historiassa? Miten löydämme paikkamme ja miten toiset muokkaavat sitä?

Festivaaliviikolla Pääohjelmiston vieraaksi saapuu 19 teatteriryhmää, joista kahdeksan on kansainvälistä. Esityksiä on kaikkiaan 41.

 

Esiin nousevat perhe ja suku

Itsensä etsimisen ja löytämisen tematiikka näkyy elokuussa Tampereella: irlantilainen Belfast Boy on tositapahtumiin perustuva tarina tanssijasta, gaystä, joka on päätynyt elämänsä ensimmäiseen terapiaistuntoon. Englannista festivaalille saapuvat Amy ja Rosanna Cade: tosielämän sisarusten esitys Sister löytää alastomuuden pinnan alta hyväksynnän ja rakkauden toisiaan ja perhettään kohtaan.

Kuvat perheestä ja perheen jättämistä muistijäljistä piirtyvät yleisön eteen muissakin Pääohjelmiston esityksissä. Islantilaisen DFM Companyn esittämä ja Pétur Ármannssonin käsikirjoittama Petra on sympaattinen teos muistoista ja suvun tarinoista. Se on saanut inspiraationsa teatterintekijän persoonallisesta kiviä keränneestä isomummosta. Uppsalan kaupunginteatterin modernisoidussa Tšehovin Vanja-enossa roolihahmot tarrautuvat elämänvalheisiin yhtä tunnistettavasti kuin sata vuotta sitten. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu opiskelijoiden Seidi ja Ruusu Haarlan Traumaruumis tarkastelee sitä, miten ruumis, ei niinkään mieli, muistaa vanhemman ja lapsen väliset valtasuhteet.

 

Kaksi kertaa Milja Sarkola ja Yana Ross

Tämän hetken omaäänisimpiin kotimaisiin teatterintekijöihin kuuluva Milja Sarkola vierailee Teatterikesässä kahden esityksen voimin. Hänen Lilla Teaterniin ohjaamansa Kattona tähtitaivas kertoo elämänmyönteisen kasvutarinan 13-vuotiaasta Jennasta. Q-teatterin Jotain toista on puolestaan Sarkolan havainnoissaan tarkka teos seksuaalisesta halusta. Se nostaa esiin Teatterikesän teemoja omasta henkilöhistoriasta ja laajemmasta kuulumisesta sukuun, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Tuplaohjauksen Teatterikesän näyttämöille tuo myös kansainvälisesti arvostettu ohjaaja Yana Ross. Vanja-enon lisäksi hän vastaa puolalaisen Teatr Łaźnia Nowan Request Concert –esityksestä, jossa yksinäinen 50-vuotias virkanainen häviää näkymättömiin suurkaupungin sykkeeseen. Sanattoman teoksen esittää Puolan tunnetuimpiin näyttelijöihin kuuluva Danuta Stenka.

Naisen yksinäisyys on läsnä myös rovaniemeläisen Teatteri Aurore B:n monologissa Helene, joka tuo aistivoimaisen taiteilijan, Helene Schjerfbeckin elämänvaiheet näyttämölle. Pääohjelmiston yhden naisen esitykset kietoutuvat valinnanvapauden ja -oikeuden ympärille.

 

Nuoret kohdevalossa

Pääohjelmiston esityksissä etsitään omaa paikkaa, kuulumista johonkin ja kykyä kohdella toista ihmistä oikein. Tämä koskee erityisesti nuorten ja aikuisten välistä suhdetta. Hollantilainen Woe on Edit Kaldorin ja nuorten työryhmän yhteistyön hedelmä. Kolme teiniä vie katsojat tavallisiin lapsuusmuistoihin, jotka pikkuhiljaa korvautuvat tarinoilla hylkäämisestä ja hyväksikäytöstä.

Kajaanin Kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin Tänään koulun jälkeen on näyttelijä Janne Kinnusen kokemuspohjainen esitys koulukiusaamisesta ja kiusaamisen hiljaisista hyväksyjistä. Turun Kaupunginteatterin ja Turun Nuoren Teatterin Meganin tarina kertoo myös todellisen tarinan: Hilkka-Liisa Iivanaisen ohjaama ajankohtaisdraama tuo näyttämölle nettikiusaamisen kaikessa raadollisuudessaan.

 

Peritystä uutta

Teatterikesässä voi tänä vuonna seurata erityistä teemaa, jossa peritystä on tehty itselle henkilökohtaista ja sitä kautta täysin uutta. Näihin esityksiin kuuluvat mm. Zodiakin kaksi tuotantoa: Dirty Dancing tutkii sitä, mikä 2010-luvulla voisi olla likaista, rivoa ja sopimatonta. Elina Pirisen Personal Symphonic Moment suorittaa näyttämöllisen ruumiinavauksen Dimitri Šostakovitšin Leningrad-sinfonialle ja tulkitsee sen nykyhetkeen.

Huumoria ei uuden luomisessa unohdeta. Keskieurooppalaiset villisti hurmannut Mad in Finland nähdään nyt ensi kertaa kotikentällä – ranskalais-suomalaisen sirkusryhmä Galapiat Cirquen show on itseironinen ja hauska upotus suomalaiseen mielenmaisemaan. Suomenruotsalainen Viirus lähestyy teatterille ominaisella keveydellä Marius von Mayenburgin absurdia komediaa Perplex, jossa länsimainen ihminen etsii merkitystä elämälleen.

 

Musiikkiteatteri saapuu festivaalille

Hollantilainen Lars Doberman -musiikkiteatteriryhmä on esityksessään A Bebop Story inspiroitunut jazzin filo-sofiasta ja legendaarisen jazztrumpetisti Chet Bakerin elämästä. Lars Doberman kuuluu tuotantoryhmittymä Orkateriin, joka on tällä hetkellä Hollannin musiikkiteatterin kuumin nimi.

Musiikkiteatteri on siis osa Teatterikesää: tuttuja iskelmiä kuullaan Riihimäen Teatterin esityksessä Harmony Sisters, joka tuo palan suomalaista kulttuurihistoriaa näyttämölle. Elina Snickerin näytelmä käsittelee Valtosen sisarustrion arkea sota-ajan keskellä. Tositapahtumiin perustuva Juha Siltasen Vallankumous kertoo eräästä erikoista vallankumouksesta: Helsingin tuomiokirkko vallattiin 18 tunniksi vuonna 1917. KOM-teatteri on rakentanut Siltasen tekstistä liveorkesterin säestämän, karnevalistisen ja riemukkaan kabareen. Sekä Snickerin että Siltasen näytelmätekstit ovat ehdokkaina Lea-palkinnon saajaksi.

Teatterikesän Pääohjelmiston on valinnut taiteellinen johtoryhmä, johon kuuluvat Kaarina Hazard, Mikko Kanninen ja Mikko Roiha. Festivaalin toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl kuuluu ryhmään työnsä puolesta.

www.teatterikes.fi

 

  • Yhteistyössä: