03.03.2020
Vekara-Varkaus Festivaaliviikko: Lasten Lukuvarkaus 2020 finaalikirjat ja lapsiraati
Varkautelaisilla lapsilla on edessään tärkeä tehtävä, he valitsevat parhaan vuonna 2019 julkaistun lastenromaanin. Tämä iloinen ja haastavakin tehtävä on ollut varkautelaisten lapsiraatien kontolla jo 20 vuoden ajan, jaetaanhan Lasten LukuVarkaus –kirjallisuuspalkinto nyt 20. kerran.
Lastenkirjallisuuspalkinnon finaalikirjojen ja palkinnosta päättävän lapsiraadin julkistamistilaisuus pidetään to 27.2.2020 klo 13.00 Varkauden kirjastolla, Osmajoentie 1, Varkaus. Paikalla tilaisuudessa on finaalikirjat valinnut esiraati.
Valtakunnallisen Lasten LukuVarkaus kirjallisuuspalkinnon perustivat vuonna 2001 Stora Enso Oyj sekä Varkauden kaupunki. Palkinto jaetaan vuosittain Suomessa ja suomenkielellä julkaistulle
lastenromaanille. Palkinto on suuruudeltaan 3.500 €.
Lasten LukuVarkaus kirjallisuuspalkinnon esiraati kävi läpi vuonna 2019 julkaistun lastenkirjallisuuden. Raati luki kaikki Suomessa suomenkielellä vuonna 2019 ilmestyneet lastenromaanit, jotka kuuluivat palkinnon kategoriaan, niitä oli noin 80 kpl. Suomalaisen lastenkirjallisuuden tasoa kuvaa se, että tälläkin kertaa todella monia hyviä ehdokkaita jouduttiin jättämään pois finaalista.
Teoksissa oli vuonna 2019 nähtävänä mm. merirosvo-teema ja eläimistä kertovat kirjat jatkavat suosiotaan. Puhdasta fantasiaa oli tarjolla vähemmän kuin ennen. Huumori, lasten neuvokkuus ja kiusaaminen olivat myös esillä lastenromaaneissa.
Vuonna 2020 Lasten LukuVarkaus -palkinnosta kisaavat seuraavat 6 ehdokasta:
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas, Karisto
Satu Heinola: Mirkka ja meri, Enostone Kustannus (kuvitus Mira Mallius)
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi, Lasten Keskus (kuvitus Virpi Penna)
Noora Kunnas: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot, Otava (kuvitus Teemu Juhani)
Hilkka Liitsola: Kajo, Kuunvalo ja Kolmikolkka, Kustannus-Mäkelä
Mimmu Tihinen: Pieni numero, Karisto (kuvitus Mari Ahokoivu)
3.500 euron palkinnosta päättää Varkauden alakouluja edustava lapsiraati:
Luttilan koulu: Elli Hilonen 3 lk, Maisa Huttunen 6 lk, Ilona Paukkonen 6 lk
Puurtilan koulu: Meeri Koponen 4 lk, Eero Luostarinen 4 lk, Eelis Salmi 5 lk
Finaalikirjat valinneeseen esiraatiin kuuluivat:
Maija-Helena Soininen (Stora Enso Oyj), Katriina Leväinen ja Leena Ruotsalainen (Varkauden kirjaston lasten- ja nuortenosasto), Minna Heikkinen (Suomalainen Kirjakauppa Oy, Varkaus), Heli Sutinen (Vekara-Varkaus festivaaliviikko) ja filosofian lisensiaatti Petri Pietiläinen.
LukuVarkaus palkinnon voittajakirja julkistetaan ja kirjailija palkitaan keskiviikkona 10.6.2020 Vekara-Varkaus festivaaliviikolla.
Lasten LukuVarkaus 20 vuotta – 2020 finaalikirjat
Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas, KaristoEräänä päivänä sankka kalmosumu saartaa yllättäen Puhurin pikkukaupungin. Sumun uumenista kuuluu hurjaa karjuntaa. Jotain on tehtävä ennen kuin kaupunkilaiset sairastuvat ja maalta tulevat pakolaiset nääntyvät pakkaseen! Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Isätön ja temperamenttinen Jaan on tuon tuosta vaikeuksissa, ja Titin uteliaisuus johtaa nuoret moniin vaaroihin. Mustapuisen keihään, noitapussin ja muutaman hyvän neuvon turvin he ovat kuitenkin valmiita yrittämään. Pahimmassa tapauksessa heidän vastassaan on itse Jäähammas – salaperäisen koiveltajien paimentolaiskansan ikivanha tietäjä.
Mervi Heikkilä (1974) on kirjailija ja kirjastonhoitaja Kuortaneelta. Mervi kirjoittaa kaikkein mieluiten lapsille ja nuorille, erityisesti fantasiaa, selkokirjoja ja runoja. Tyttären ja miehen lisäksi perheeseeni kuuluu melkoinen joukko nelijalkaisia, alkaen lampaista ja päätyen kummitussirkkoihin – paitsi että sirkoillahan on jalkoja vielä enemmän! Kirjoittamisen lisäksi hän maalaa mielellään akvarelleja, retkeilee metsässä ja kasvattaa kurpitsoita. Jossain välissä hän ehtii käydä töissäkin edistämässä lasten ja nuorten lukemista valtakunnanlaajuisesti.
Satu Heinola: Mirkka ja meri, Enostone Kustannus (kuvitus Mira Mallius)
Mirkka ja meri on kertomus neljäsluokkalaisen Mirkan unelmista. Hän rakastaa merta yli kaiken ja haluaisi palavasti oman pienen veneen. Kapuloita rattaisiin lyö kuitenkin äiti, joka vastustaa hanketta hapatuksena. Muutenkin hän suhtautuu Mirkan tekemisiin hyvin ankarasti. Onneksi pienellä tytöllä on tukenaan paras ystävä Peksi ja Peksin isoisä. Apua veneen hankintaan tulee myös yllättävältä taholta, Mirkan äidin miesystävältä Seppo-Eskolta, joka näkee hankinnan monet positiiviset puolet.
Tarinan punaisena lankana on omien unelmien toteuttaminen vaikeuksista huolimatta. Kirja osoittaa, että sinnikkyys palkitaan ja kaikki unelmat ovat tavoittelemisen arvoisia. Kirja on suunnattu pääosin lapsille, mutta myös aikuinen voi löytää hyviä oivalluksia teoksen sivuilta. Mirkka ja meri onkin sopiva luettavaksi myös yhdessä lapsen kanssa. Kirjan on kuvittanut Mira Mallius. Hänen mustavalkoiset piirrokset herättävät teoksen eloon ja luovat lämpimän tunnelman.
Satu Fellman (aik. Heinola) (1987) on helsinkiläinen psykologi ja kirjailija. ”Mirkka ja meri” on hänen esikoisteoksensa. Satu on opiskellut luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa v. 2015-2017. Lastenkirjallisuuden lisäksi runous on Sadulle läheinen kirjallisuuden laji. Hänen runojaan on aiemmin julkaistu osana runoyhdistys Nihil Interitin Tähkäpään kuvastin-produktiota. Kirjoittamisen lisäksi Satu työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisena psykologina pakolaisnuorten parissa.
Jukka Itkonen: Koira nimeltä Mutsi, Lasten Keskus (kuvitus Virpi Penna)
Mutsi on ei ihan pieni, jos ei aivan isokaan koira, jolle tapahtuu joka päivä uutta ja ihmeellistä. Maailma kun on Mutsista kiinnostava ja kerrassaan jännittävä paikka. Täällä riittää seikkailtavaa javastaan voi tulla vaikka mitä.
Siksi ei ole yhtään kummallista, että Mutsi tekee keikkaa bändin solistina, joutuu merirosvojen kaappaamaksi ja ratkaisee kadonneen professorin tapauksen. Toki Mutsi käy ystävänsä Jäniksen kanssa omatekoisella raketilla myös avaruudessa – siellä asustelee ainakin yksi chiliä kavahtava ilkimys ja monta kurnuttavaa pituushyppääjää.
Jukka Itkosen Koira nimeltä Mutsi on riemukas ja vastustamaton seikkailukertomus, joka on yllätyksiä täynnä. Humaani teos puhuu kauniisti välittämisestä, ystävyydestä ja erilaisuuden kohtaamisesta sekä tietenkin mielikuvituksen mahtavasta voimasta. Virpi Pennan letkeä kuvitus on omiaan siivittämään mainion ja viisaan Mutsi-koiran seikkailuja. Lastenrunoilijakin tunnetun Itkosen teksti on nokkelaa ja yllättävää.
Jukka Itkonen (s. 1951) on syntynyt Varkaudessa ja asuu nykyisin Helsingissä. Hänen kirjallinen tuotantonsa sisältää runoja, novelleja, lastenromaaneja, näytelmiä, tv-näytelmiä, lauluntekstejä ja kuunnelmia. Hän on työskennellyt myös suomentajana ja kuvittanut kirjoja ja suunnitellut kirjankansia. Itkonen on saanut Arvid Lydecken, Kaarina Helakisa, Vuoden runoilija, Anni Swan, Tirlittan ja Savonia-kirjallisuuspalkinnot. Kolme Itkosen teosta on ollut Finlandia Junior -palkintoehdokkaana.
Noora Kunnas: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot, Otava (kuvitus Teemu Juhani)
Mahtimummo, laulava kukko ja kurittomia minimerirosvoja. Vauhtia ja velmuilua alakoululaisille. Mikon ja Lillin vierailu tiukkapipoisen sedän luona muuttuu hillittömän hauskaksi seikkailuksi, kun lapset tutustuvat naapurissa asuvaan Salmanterin Terttuun. Terttu ystävineen valmistautuu pikkukaupungin suurtapahtumaan, kukka-asetelmakilpailuun. Asetelma on jo viittä vaille valmis,
kun Mikko ja Lilli herättävät koristeena olevat minimerirosvot vahingossa henkiin. Salmanterin Terttu ja minimerirosvot aloittaa uuden sarjan, jossa riittää vauhdikasta menoa, hassuja käänteitä ja mielenkiintoisia hahmoja. Kirjan upean mustavalkokuvituksen on tehnyt Teemu Juhani.
Noora Kunnas (1987) on kokopäiväinen lastenkirjailija ja eläinrakas huumorin ystävä. Erityisesti hän pitää brittihuumorista niin kirjoissa, tv-sarjoissa kuin elokuvissakin. Hän on valmistunut medianomiksi Turun taideakatemiasta ja työskennellyt televisiossa. Kunnakselta on aiemmin julkaistu Kaheli sakki -sarja ja Hämärävaarit.
Hilkka Liitsola: Kajo, Kuunvalo ja Kolmikolkka, Kustannus-Mäkelä
”Mikään ei ole pääsaarelaisten mielestä yhtä pahaa kuin elämä merirosvona. Niin että sen täytyy olla aika mahtavaa. Kun täytin kymmenen vuotta ja sain oman huoneen, ryhdyin valmistautumaan siihen, että merirosvot tulevat ja sieppaavat minut.”
Kajo on Korkeamuuri-nimisessä orpokodissa asuva tyttö, joka haluaa epätoivoisesti päästä pois ankeasta ja ilottomasta elämästään. Eräänä päivänä hänelle aukeaakin tilaisuus päästä karkaamaan, mutta kuinka ollakaan: kaksi merirosvoa sieppaa hänet mukaansa – juuri niin kuin hän oli salaa toivonutkin!
Uimataidoton ja vähäisesti kiipeilemään tottunut Kajo on aluksi merirosvojen matkassa aivan hädissään. Kajosta tehdään kuitenkin Merenkiitäjän laivatyttö, ja muu miehistö on vain mielissään, kun Kajo ei suostu uudessa tehtävässään miten tahansa pompoteltavaksi. Samalla Kajon vanhemmista ja menneisyydestä alkaa selvitä yllättäviä asioita…
Hilkka Liitsola (s. 1985) on Tampereelle asettunut lahtelaistaustainen lastenkirjailija, joka kirjoittaa tavoitteenaan tuottaa hyvää mieltä. Esikoisteos Herra Lumpeenkukka ja neiti Kuusenkerkkä ilmestyi keväällä 2018. Liitsola työskentelee lastenpsykiatriaan erikoistuvana lääkärinä ja ylläpitää myönteisistä kasvatuskeinoista kertovaa Hyvin kasvatettu -verkkosivustoa.
Mimmu Tihinen: Pieni numero, Karisto (kuvitus Mari Ahokoivu)
Kun lähiötalossa järjestetystä taideillasta ei kirjoiteta mediassa, Petunia päättää perustaa oman lehden. Hän antaa sille nimeksi Pieni Numero, ja lehti saa heti kaksi tilaajaa. Petunian suorasukaiset uutiset aiheuttavat kuitenkin sählinkiä, ja lukijapalautteen vuoksi on tehtävä heti toinen Pieni Numero — suuri oikaisunumero.
Riemastuttava lastenromaani kertoo Petuniasta, joka ei jää katselemaan vääryyksiä sivusta vaan tarttuu niihin toimeliaasti. Petunian mielestä parhaimmat juhlat eivät olekaan kenenkään omat, vaan kaikkien yhteiset. Tärkeintä on olla ystävien keskellä! Petunian lehdet on kirjan sisälle kuvittanut sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivu.
Mimmu Tihinen (1964) on Helsingissä asuva kirjailija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Hänen esikoisteoksensa Sokerista, kukkasista ilmestyi vuonna 2006 ja oli Topeliuspalkintoehdokkaana. Lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi Tihinen on kirjoittanut kaksi selkokielistä romaania. Tihinen on työskennellyt myös kankaankudonnan ohjaajana palvelukeskuksissa sekä askarteluohjaajana kuntouttavassa työtoiminnassa. Hän pitää nukketeatterista, hyvistä elokuvista ja postikorttien lähettämisestä.